Referenssit

Referenssi_kartta

Doktriini on kansalaisyhteiskuntaan – ja aivan erityisesti sote-järjestöihin -, yhteisö- ja solidaarisuustalouteen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja koulutuskysymyksiin erikoistunut palvelu.

do_doktriiniDoktriini-palvelut ovat pyrkineet vastaamaan yllä kaaviossa oleviin kysymyksiin. Toisten vastausten takana on vuosien työ, toiset sen työn perustalta tehtyjä pika-analyysejä ja tiivistyksiä. Otsakkeisiin on merkitty myös työn tilaaja, pääasiallinen yhteistyökumppani, rahoittaja tai se, onko työ tehty tyystin omana työnä.

Kaikessa toiminnassa on pyritty hyödyntämään koko järjestökenttää ja koko palvelutuotantojärjestöjen kenttää.

1. Miten järjestöt voivat olla rakentamassa uutta sotea? / KAKS

Kunnallisalan kehittämissäätiön tukemassa hankkeessa luotiin analyysi siitä, miten kansalaisjärjestöt voisivat parhaalla mahdollisella tavalla olla rakentamassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Mitä asioita tulisi ottaa huomioon tulevissa uudistuksissa niin, että sosiaali- ja terveysjärjestöt voisivat toimia kansalaisten parhaaksi niin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuin sote-palvelutuotannossa? Miten järjestöjen ja niiden yhteistoiminnan tulisi uudistua ja kehittyä?

Niemelä, J. (2019). Järjestöt sote-Suomea rakentamassa. Julkaisu 25. Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Lukuisia luentoja järjestöissä, keskusjärjestöissä ja korkeakouluissa.

1.1. Miten hyte-järjestöt voisivat organisoida maakunnalliset tehtävänsä? / DOKTRIINI

Kun käytiin keskustelua siitä, miten niin sanottu hyte- eli hyvinvointia ja terveyttä edistävä järjestötoiminta telakoituisi maakuntien soteen, oli tarpeen katsoa asiaa konkreettisista tehtävistä käsin. Doktriinin ehdotus on, että erilaisten, sinänsä hyvien järjestöneuvottelukuntien (huomio ehkä organisaatoissa) sijasta perustettaisiin osallisuusneuvostoja (huomio yhteisessä tavoitteessa).

Niemelä, J. (2020). Maakuntien ja järjestöjen yhteistyön konkreettisia mallinnuksia.

Niemelä, J: (2020): Miten rakennetaan maakunnallinen järjestö-sote?

1.2. Miten palvelutuotantojärjestöt voivat selviytyä tulevassa sotessa? / SOCIALA

Neuvotteluissa, keskusteluissa ja koulutuksissa nousi esille se, kuinka ohuesti palvelutuotantojärjestöt olivat kehittäneet yhteistyötään selviytyäkseen uudessa sote-markkinoiden ja -uudistusten maailmassa, aktiiviset järjestötoimijat perustivat Alustapalvelu Socialan palvelemaan kaikkia, aivan kaikkia sote-palvelutuotantojärjestöjä. Doktriini toimitti materiaaleja ja ajatuksia toiminnan perustaksi, mutta ei ole yhtiön eikä hankkeen hallitusvastuussa.

Ks. Alustapalvelu Sociala Oy.

Yhteisen hyvän alusta -hanke.

1.3. Miten kehittää järjestöjen palvelutuotannon ja yhteiskunnallisten yritysten johtamista? / TUNI

Tampereen yliopiston Executive Master in Business Administration (EMBA) -ohjelmat ovat tärkeä osa erinomaiseksi johtajaksi aikovan kehityspolkua.  Valinnaispaketista on kuitenkin puuttunut järjestöjen palvelutuotannon ja yhteiskunnallisten yritysten johtamisesta oma kokonaisuutensa.

Järjestöjen palvelutoiminnan ja yhteiskunnallisten yritysten johtaminen -koulutus.

1.4. Miten palvelutuotantojärjestö voi itse arvioida kyvykkyytensä? / SOCIALA

Yhdistysten ja säätiöiden luottamus- ja toimivan johdon sparrauksessa kehittyi aihio itsearviointityökaluksi. Alustapalvelu Sociala päätti ottaa sen palvelurepertuaariinsa. Työn alla.

1.5. Miksi ja miten järjestöt voivat määritellä missiokseen inklusiivisen yhteiskunnan? / KANSALAISAREENA, DIAK

Järjestöt sote-Suomea rakentamassa -hankkeen yksi tuotos oli missiohahmotelma kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ja kasvupalveluiden alueilla toimiville järjestöille. Se perustui inklusiivisen yhteiskunnan tavoitteelle – työpariksi julkisen vallan tavoitteelle universalistisesta järjestelmästä.

Niemelä, J. (2019). Järjestöjen missiona inklusiivinen yhteiskunta. Julkaisussa Hirvonen, S. & Puolitaival. S. (toim.) Vapaaehtoistoiminnan arvo. Kansalaisareena.

Niemelä, J. (2019). Universalismi ja inklusiivisen yhteiskunnan rakentaminen sote-uudistuksessa. Teoksessa Piirainen, K. ym. (2019). Turvaverkkoa paikkaamassa: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 4.

Niemelä, J. (2020). Esseitä elämästä, ideoita inklusiivisuudesta. Artikkeli  teoksessa Vuokila-Oikkonen, P., Hyväri, S. & Keskitalo, E. (2020). Asukkaat alueen hyvinvoinnin rakentajina – kokemuksia Oulun Rajakylän kehittämisestä. Diak Työelämä 19. Sivut 16-28.

1.6. Mikä on palvelutuotantojärjestöjen tulevaisuus 2020-luvulla? / SOSTE

Mikä on palvelutuotantojärjestöjen tulevaisuus ympäröivän yhteiskunnan muutoksissa? Edessä on suurten megatrendien vaikutukset ja sote-uudistuksen tuomat järjestelmämuutokset. Miten löytyy suunta sumuisessakin maisemassa?

Niemelä, J. (2020). Järjestöjen palvelutoiminnan maisema 2020. Artikkeli on osa SOSTEn artikkelisarjaa Järjestöjen palvelutuotanto.

1.7. Miten päihde- ja mielenterveysjärjestöt voisivat kehittää TKI-toimintaansa? / A-KLINIKKASÄÄTIÖ & CO

Tieto ja tiedon hyödyntäminen, kehittäminen ja innovaatiot – miten järjestöissä näihin paneudutaan? MIPA-verkostolle tehdystä julkaisusta hyötynevät kaikki sote- ja työllistävät järjestöt.

Niemelä, J. (2016). Ihmisen ääni, tutkimuksen tieto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimustoiminta ja sen kehittäminen. MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

1.8. Miksi nyt Suomessa tarvittaisiin yhteisö- ja solidaarisuustaloudelle laaja ohjelma? / DOKTRIINI

Järjestöt sote-Suomea rakentamassa -hankkeessa analysointiin sote-suunnitelmissa esillä olleita hallituksen järjestölinjauksia. Yhä selvemmäksi tuli, että valtionhallinnosta puuttuu kokonaiskuva järjestöjen palvelutuotannosta. Lisäksi järjestöjen omaleimaista ansaintalogiikkaa ei ymmärretty eikä otettu varten EU:n linjauksia yhteisö- ja solidaarisuustaloudesta.

Doktriini pyrki monia eri kanavia myöten saamaan viestin keskusjärjestöille, liitoille ja poliittisille toimijoille sekä hallituksen muodostajille. Viesti ei mennyt perille, ja tuloksena oli useita sinänsä hyviä mutta pirstaleisia lauselmia – ja järjestöjen palvelutuotannon unohtaminen koronapaketissa. Laajasta materiaalista pari esimerkkiä:

Niemelä, J. (2019). Hallitusohjelma: Yhteisötaloudesta hyviä kirjauksia, mutta koordinaatiota tarvitaan.

Niemelä, J. (2020). Miksi järjestöjen palvelutuotanto unohtui?

Niemelä, J. (2020). Järjestöt ja koronatuki: Kiitos ELY-keskus, mutta määritys kaipaa täsmennystä.

1.9. Miksi kansalaisyhteiskunnan akateemista opetusta ja tutkimusta ei saisi ajaa alas? / DOKTRIINI

Jyväskylän yliopisto ajaa alas kansalaisyhteiskunnan opetus-, kehitys- ja tutkimuskokonaisuuden. Suomessa ei ole yhtään kansalaisyhteiskuntaprofessuuria, vaikka valtio-opin professuureja on lukuisia. Suomessa ei ole yhtään yhteisötalouden pysyviä professuureja (vaihtelevasti osuustoimintaan keskittyviä on ollut), vaikka liiketalouden professuureja on useita.

Niemelä, J. (2020). Kansallinen häpeä: Kansalaisyhteiskuntatutkimusta ja -koulutusta ajetaan alas.

Aiemmin samaa asiaa on pohdittu ammattikorkeakoulujen osalta teoksessa Ammattikorkeakoulut kansalaistoiminnassa (2009).

2. Miten maakunta- ja sote-hallinnon tulisi olla johdettu? / VM, STM

Jorma Niemelä, Petri Virtanen ja Jukka Saksi tekivät valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen, jonka taustalla oli ministeriöissä virinnyt ajatus siitä, että sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että koko aluehallinnon uudistuksen tueksi halutaan valmentava koulutus, joka antaa muutoksen alueellisille valmistelijoille ja päätöksentekijöille valmiuksia muutoksen toteuttamisessa. Suunnitelma johti Muutosjohdon akatemian perustamiseen ja toimintaan viime hallituskaudella.

Nyt tällä hallituskaudella Muutosjohdon akatemia toimii viiden yliopiston johtamiskorkeakoulujen (Aalto University Executive Education, Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Turun yliopisto /TSE exe) kautta. Ne ovat yhdessä maakuntien kanssa kehittäneet pilottivalmennusohjelman maakuntien, kuntien ja kolmannen sektorin ylimmälle ja keskijohdolle.

Niemelä, J. & Saksi, J. & Virtanen, P. (2016). Muutosjohtamisvalmennus aluehallinnon uudistamisen tukena vuosina 2017 – 2020. Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö.

2.1. Miten asiakaslähtöisistä palvelupoluista voisi rakentaa tulevaisuuden sote-keskuksen arkkitehtuurin? / THL

Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Minna Kivipellon kanssa hahmotettiin palvelupolkumalli, jonka avulla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja sen kautta tulevaisuuden sote-keskusten toiminnallinen arkkitehtuuri on mahdollista tehdä asiakkaiden tarpeista lähtien. Mallinnus perustuu yhtäältä laajennettuun integraatioon ja toisaalta hyvinvointivaltion inkluusiotavoitteeseen. Mallin avulla myös kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen toiminta on mahdollista nivoa osaksi asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia.

Niemelä, J. & Kivipelto, M. (2019). Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli tulevaisuuden sote-keskusten lähtökohdaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 37/2019.

2.2. Mitkä ovat tulevaisuuden sote-keskusten rakentamisen avainkäsitteet? / THL

Edellisen pohjalta syntyi luento Ihminen, integraatio ja inkluusio – sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen avainsanat. Avainsanojen perusteella on mahdollista luoda prosessikaavio, jonka avulla keskeiset käsitteet pysyvät koko ajan uudistuksessa mukana. Jos tavoitteena on saada koko järjestelmätason uudistus , sisältöjen kehittämisen tulee niveltyä myös rakennekehitykseen (rakenteet, organisaatiot, vastuusuhteet) ja monilta osin myös digitaalisiin palvelu- ja tietojärjestelmien kehitykseen. Esityksestä on slaidi-, paperi- ja videotallenne. Ks. myös

Niemelä, J. (2020): Ihminen, integraatio ja inkluusio – sote-uudistuksen avainsanat.

Niemelä, J. (2020): Sote-uudistuksen ydintavoite on systeemisessä muutoksessa, joka ripustuu uudistuvaan organisaatioon. Blogi 25.5.2020.

 

2.3. Mikä voisi olla diakoniatyön paikka tulevaisuuden sote-keskustoiminnassa? / DIAKONIA+

Diakonia on ollut kuntien vahva yhteistyökumppani, mutta miten se otetaan mukaan tulevaisuuden sote-keskustoimintoihin? Diakoniatyöllä on kokemusta ja näkemystä siitä, miten ketään ei jätetä ulos. Jos diakonia ja sen osaaminen otetaan sote-keskussuunnitelmissa mukaan, sillä on merkitystä erityisesti viimesijaisten palveluiden varassa oleville ihmisille, mutta se on myös hyvinvointiyhteiskunnan resurssiviisasta ajattelua.

Niemelä, J. (2019): Onko diakonialla sijaa sote-keskussuunnitelmissa? Diakonia+ 17.12.2019.

2.4. Miten luoda ohjaava palvelujärjestelmä ja palveleva ohjaus? / JAMK & CO

Paikataanko huonosti toimivaa järjestelmää palveluohjauksella vai varmistaako toimiva, tekoälyä hyödyntävä järjestelmä toimintansa palveluohjaajilla? 

Niemelä, J. (2020): Palveluohjaava sote-järjestelmä vai palveluohjaus –vai molemmat?  Diak Puheenvuoro 32.

2.5. Miten kehittää rahapelipolitiikkaa ja arpajaislakia uudessa tilanteessa? / STM / THL

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tehtäväksi laatia asiantuntijayhteistyönä suunnitelma rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa. Doktriini vastasi asiantuntijatyöryhmän työstä THL:ssä.

Suunnitelma rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn järjestämiseksi Suomessa. Stm. Raportteja ja muistioita 42.

3. Mukana ideoimassa ja ohjaamassa

3.1. Mitkä ovat järjestötoiminnan tulevaisuusskenaariot? / STEA

Työskentely STEAn yhteydessä toimivassa, valtioneuvoston asettamassa arviointi- ja avustusjaostossa herätti jaostossa kysymyksen, miten kansalaisyhteiskunta kehittyy tulevaisuudessa. Jaosto tilautti selvityksen. Mukanaolo selvityksen ohjausryhmässä.

Halava, I., Pantzar, M. & Lukin, E. (2018). Kansalaisjärjestö jälkiteollisessa artistiyhteiskunnassa. Järjestötoiminnan tulevaisuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen arviointi- ja avustusjaosto STEA.

3.2. Miten järjestöjen TKI voi olla uudistamassa yhteiskuntaa ja yhteisöjä? / STEA

Työskentely STEAn yhteydessä toimivassa, valtioneuvoston asettamassa arviointi- ja avustusjaostossa herätti jaostossa kysymyksen, mitä järjestöjen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on ja miten se niveltyy kansallisiin innovaatiojärjestelmiin. Jaosto tilautti selvityksen. Mukanaolo selvityksen ohjausryhmässä.

Ranta, T. ym. (2020). Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudistajina? Selvitys STEA-avusteisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:19.

Lisäksi

Lisäksi luentoja ja sparrauksia, ks. esimerkiksi sivulta Tulevaa. Lisäksi luentoja, opinnäytetöiden ohjauksia ja muita akateemisia tehtäviä korkeakouluissa. Koulutusjärjestelmän selvitystehtäviä.

Kuntatalonteesit2
Doktriini-palvelujen alkuvaiheen linjaus vuodelta 2016 on osoittautunut ajankohtaistakin ajankohtaisemmaksi.