PIKA-ANALYYSI – Tuore versio hallituksen esityksestä eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sisältää yli 1400 sivua tekstiä, roimasti enemmän kuin edellinen maakuntaversio.

Lausuntokierroksella sote-pakettiin on tullut järjestöille muutamia tärkeitä uusia avauksia ja painotuksia.

Lyhyessä ajassa on vaikea tehdä täsmällistä vertailua kahden järkälemäisen dokumentin välillä. Siksi katson nyt vain sen, miltä uusi, lainsäädännön arviointineuvostolle 14. 10. lähtenyt luonnos näyttää järjestöjen kannalta ja miten järjestöjen tulisi nyt reagoida.

Lue loppuun →

Onko hyvä parhaan vihollinen? Palveluohjauksen kehittäminen on tärkeää, mutta sen varjolla saatetaan unohtaa se, että koko järjestelmän toiminnan ja tietojärjestelmien tulee olla palveluohjaavia.

Tätä tarkastellaan Jorma Niemelän uusimmassa julkaisussa Palveluohjaava sote-järjestelmä vai palveluohjaus – vai molemmat? Se on julkaistu Diak Puheenvuoro -sarjassa numerolla 32.

Lue loppuun →

– Teidän on viestittävä toiminnastanne. Ja teidän on ilmaistava, että olette mukana tässä uudistuksessa, viestitti Pirkanmaan muutosjohtaja Jaakko Herrala järjestöille. Pirkanmaan Järjestö 2.0 -hankkeen päätösseminaariin keskiviikkona pidettiin 23.9 Kulttuuritalo Laikussa.

Lue loppuun →

Soteuudistus näyttää edistyvän rivakkaa vauhtia. Tarkoitus on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyisivät 1.1.2023 sote-maakunnille. Se päivä on muuten aika pian!

Miten järjestöjen tulisi nyt varautua historiallisen suureen uudistukseen? Ehkäpä ensimmäiseksi kannattaa ottaa aikataulu esiin ja miettiä sitä katsellessa tarvittavat toimet.

Lue loppuun →

Vaikuttavuusinvestoimiseen kuuluva sosiaalinen tulosrahoitus (Social Impact Bond, SIB) on rantautunut myös Suomeen ja käynnissä on useita hyvinvointihankkeita. Brittilähtöisen mallin soveltaminen on yhteydessä hyvinvointiyhteiskunnan hienovaraisiin muutoksiin, jotka voivat muuttaa järjestelmän rakennetta. Tiedot ilmenevät 14. elokuuta tarkastetusta Helsingin yliopiston väitöskirjasta.

Lue loppuun →

”Älä ole osa ongelmaa – ole osa ratkaisua. Tätä keskeistä järjestöjohtamisen viisautta kannattaa hyödyntää asemoitaessa järjestöjen palvelutuotantoa uudelle vuosikymmenelle”, kirjoittaa dosentti Jorma Niemelä laajassa artikkelissaan Järjestöjen palvelutuotannon maisema 2020. Sosiaalisessa mediassa kirjoitusta on luonnehdittu inspiroivaksi.

Lue loppuun →

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja koko sote-järjestelmän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on viime ja tämän vuoden aikana läpivalaistu. Paljon on kehitettävää. Mutta ydinkysymys on, miten edes järjestöpuolella saataisiin heikkenevissä rahoitusnäkymissä uusi buusti päälle?

Lue loppuun →

PIKA-ARVIO. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen sote-lakipaketti on kompakti, riisuttu paketti, joka todennäköisesti mennee läpi eduskuntakäsittelyn. Nyt on hieno mahdollisuus saada sote-uudistus lopulta läpi!

Lakipaketti ei tuo juuri mitään muutosta järjestöille, joten niiden kohtalo on omissa käsissä – kuten ennenkin. Lue loppuun →

Blogissani Järjestöt ja sote: Mosaiikki on kaunis – mutta vain jos palat ovat paikoillaan (1.6.2020) ehdotin osallisuus- ja hyvinvointineuvottelukuntaa tai -neuvostoa maakuntien ja järjestöjen yhteistyöelimeksi. Ehdotus on herännyt keskustelua. Moni on tervehtinyt ehdotusta ilolla.

Tarkoitus ei missään nimessä ole se, että nykyisten järjestöneuvottelukuntien rinnalle tai tilalle tulisi jokin uusi neuvottelukunta. Päinvastoin! Lue loppuun →

Järjestöjen tehtävänä on pitää kohderyhmänsä puolta. Jos järjestöillä ei ole selkeitä yhteisiä mallinnuksia ja riittävää yhteistoimintaa, äänenkäyttö voi jäädä kakofoniaksi. Esitän kolmen kohdan ohjelmaa. Ne eivät ehtine sotevalmisteluun, mutta lausuntokierroksella ja maakuntien kehittämistyössä järjestöjen kannattaisi pitää yhdessä esillä selkeitä ja konkreettisia tavoitteita. Lue loppuun →