On äärimmäisen tärkeää hahmottaa, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kaltaisissa laajoissa reformeissa on pohjimmiltaan kyse. Organisaatioiden uudelleenjärjestely on välttämätön mutta täysin riittämätön lähtökohta. Missä siis on uudistuksen ydin?
Viime viikolla oli esillä monta kehittämishanketta, joiden avulla voimme hahmottaa polkuja sote-uudistuksen menestyksekkääseen toteutukseen. Lue loppuun
Nyt tarvitaan järjestöjä vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa, uudistamaan hyvinvointivaltiota ja kehittämään vaikuttavia palveluita.
Nämä huikeat, jopa sloganimaiset lauseet on konkretisoitavissa käytännön teoiksi. Mitä se edellyttää järjestöiltä, mitä valtiovallalta? Lue loppuun
Ovatko sote-järjestöt aidosti uudistava ja kehittävä voima suomalaisessa yhteiskunnassa? Vastausta etsitään tänään julkistetussa selvityksessä Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudistajina? Selvitys STEA-avusteisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:19).
Vastaus on kahtalainen. Yhtäältä järjestöt ovat sitouttuneita kehittämistyöhön, mutta toisaalta niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on kokonaisuutena aika lailla jäsentymätöntä toimintaa.
Oulun Rajakylässä on 60- ja 1970-luvuilla rakennettuja vuokrakerrostaloja ja asukkailla työttömyyttä ja monenlaista huono-osaisuutta. Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki toteuttivat siellä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana Inklusiivisella toimintatavalla uutta eli ITU2-osallisuushankeen.
Hankkeesta on nyt ilmestynyt kiinnostava raportti Asukkaat alueen hyvinvoinnin rakentajina – kokemuksia Oulun Rajakylän kehittämisestä.
Hankkeen idea on se, että voimavaralähtöisyys voi käynnistää myönteisen kehittämisprosessin. Se puolestaan muuttaa käsitystä alueesta ja voimaannuttaa asukkaita.
Hienoa, että Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus otti pienet palvelutuotantojärjestöt huomioon koronarahoituslinjauksessaan. Järjestöjen liike- ja palvelutoiminnan määritys oli vain saanut hieman hankalan muodon.
Ellei ELY-keskus ohjeista täsämällisemmin sisältöä, on vaarana se, että tuiki kipeästi avustusta tarvitsevat putoavat rahoituksesta väärällä sanavalinnalla.
Kysymys ei ole saivartelusta, vaan ihan vakavasta asiasta. Ja siihen törmätään jatkuvasti.
ANALYYSI – Miksi hallitus unohti koronakriisin keskellä sen, minkä hallitus oli kirjannut hallitusohjelmaansa? Miksi järjestöjen palvelutoimintaa ei huomioitu, vaikka eräät niiden toiminnat loppuivat kuin seinään?
En syytä ministereitä. Yritän etsiä valuvikaa, joka hallintoomme on kehittynyt vuosikymmenten varrella. Lue loppuun
BLOGIPOHDINTAA – Pari päivää sitten asunnottomuus- ja päihdetyön toimijat ilmaisivat yhteisen huolensa koronaviruksen aiheuttaman epidemian vaikutuksista jo ennestään vaikeassa tilanteessa oleviin ihmisiin kuten asunnottomiin ja päihteidenkäyttäjiin.
”Joudumme tällä hetkellä huolehtimaan asiakkaidemme terveydestä järein keinoin, mutta samanaikaisesti meillä on vakava huoli siitä, kuinka muutenkin vaikeassa asemassa elävät pärjäävät kriisin aikana ja sen jälkeen”, kannanotossa sanottiin. Lue loppuun
Jyväskylän yliopiston kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma ajetaan alas kesään mennessä. Aiemmin vireä kansalaisyhteiskunnan tutkimus-, opetus- ja kehittämiskokonaisuus on kärsinyt pitkään resurssipulasta. Nyt on tulossa lopullinen kuolinisku.
Eikö kukaan yhteiskunnassamme herää? Lue loppuun
Järjestöt ja vastaava ministeri ovat hartaan yksimielisiä siitä, että järjestöt on otettava huomioon sote-uudistuksessa.
Miten yhteistyö voitaisiin mallintaa konkreettisesti niin, että se ei jäisi vain selvitysten, linjausten ja lakipykälien yleisiksi muotoiluiksi?
Mitkä ovat maakunnallisen järjestöyhteistyön keskeiset tehtävät tällä hallituskaudella? Ja miten niitä pitäisi edistää?
Tilaisuus toiminnan kehittämiseen on historiallinen – ja siksi se kannattaa käyttää hyvin. Lue loppuun
