Hallituksen linjaukset mahdollistaisivat kansalaisyhteiskuntapolitiikan rohkean päivityksen

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen julkistama Hallituksen kestävyystiekartta nostaa kansalaisyhteiskunnan monin, hienoin tavoin esiin. Kun hallitusohjelmassakin on monia hyviä kansalaisyhteiskuntalinjauksia, olisi voinut jo odottaa rohkeampaa ja kokonaisvaltaisempaa uudistusta kestävyystiekartoissa tai puoliväliriihessä. Sillä olisi lunastettu lupauksia.

Jo hallitusohjelmassa hallitus lupasi vahvistaa ”systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä”, tukea ”kansalaisyhteiskuntaa oikeusvaltion vahvistamiseksi” ja ylipäätään vahvistaa ”kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä”.

Hallituksen kestävyystiekartassa on yllättävän paljon hyviä mainintoja kansalaisyhteiskunnasta. Taklatessaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja pienentäessään tuloeroja ja tukeakseen oikeusvaltion toimintaa, hallitus näkee yhdeksi kulmakiveksi ”aktiivisen ja moniäänisen kansalaisyhteiskunnan”. Hallituksen mukaan ”vapaa ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta lisää luottamusta sekä auttaa ottamaan laajasti huomioon eri väestöryhmiä”.

Hallituksen mukaan demokratian toimintaedellytykset ovat parantuneet luotettavan ja avoimen tiedon ansiosta sekä ”turvaamalla vapaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä”. Hallituksen unelmana on, että ”kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuus on vahvistunut”.

Kestävyystiekarttojen toteutumisen seurantaa luvataan toteuttaa ”hallinnonalojen välisessä yhteistyössä ja vuoropuhelussa asiantuntijoiden, tiedeyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan kanssa”.

Kaikki hienoja linjauksia, mutta…

Välttämätöntä, että akuutti kriisi ratkaistaan

Hallituksen linjaukset puoliväli- ja kehysriihessä 29.4.2021 – dokumentissa ratkaistaan akuuttia kriisiä ja todetaan, että vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Lisäksi todetaan:

  • ”Käynnistetään välittömästi jatkotyö uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi. Tavoitteena on linjata mallista, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Toimenpiteiden valmistelussa huomioidaan parlamentaarisuus, tarkemmat vaikutusarviot eri edunsaajille, valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen ehdotukset sekä EU-oikeudelliset reunaehdot. Uudistus toteutetaan 2024 alkaen. Päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.”

On hyvä, että akuutti kriisi ratkaistaan. Mutta jatkotyössä kannattaa pohjaksi ottaa muutakin aineistoa kuin Liikasen, aika suppealla toimeksiannolla tuotettu raportti. Lähteeksi ei riitä myöskään monella tavalla ansiokas tuore raportti Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa, koska se sivuuttaa ison kuvan tarkastelun lähes tyystin.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan rohkea päivitys?

Hallitusohjelmassa ja Hallituksen kestävyystiekartassa on niin paljon ja niin selkeitä kirjauksia, että nyt voisi tehdä – ei vain yksittäisiä ratkaisuja – vaan kansalaisyhteiskuntapolitiikan rohkean päivityksen.

Matti Vanhasen aikaisen hallituksen aikaisella kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalla saatiin aikoinaan merkittäviä kehityssykäyksiä kansalaisyhteiskunta-asioissa, mutta nyt tarvittaisiin uusi, mittava askel kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi ja sen toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Tämän mittaluokan kokonaisuus edellyttäisi – kuten olen aiemmin esittänyt – mielestäni sitä, että kansalaisyhteiskuntapolitiikan strateginen ohjaus nostetaan valtioneuvoston kansliaan siten, että se käsittäisi sekä kansalaisyhteiskuntapolitiikan että yhteisötalouden.

Toiseksi voitaisiin ajatella, että perustettava Kansalaisyhteiskunnan resurssikeskus vastaisi kaikista järjestöjen avustusprosesseista kuitenkin siten, että kiinteä yhteys substanssiministeriöihin säilytetään.

Kolmanneksi esittäisin, että kansalaisyhteiskuntarahasto vastaisi kehysten ulkopuolisena rahastona järjestöjen perusrahoituksesta tavalla, jossa kansanterveydelle-tematiikka muutettaisiin haittaveroajatteluksi.

Jorma Niemelä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s