Perustetaan Suomen Samhall – mutta vain ohjausyksiköksi

Iisalmelaisen Toimi-Säätiön tiloja

Marinin hallitukselle on syytä antaa täysi tunnustus pyrkimyksistä osatyökykyisten työllistämiseen. Sipilän hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään eli OTE-hanke viritti monia jo monia hankkeita ja prosesseja.

Yhtä mallia nyt on haettu Ruotsista, jossa suuri ja perinteikäs Samhall hoitaa osan osatyökykyisten työllistämistä. Mutta Suomessa ei ole viisasta perustaa samanlaista, koska meillä on jo toimiva työvalmennuksen ja työllistämisen ekosysteemi.

-Onko meillä todella varaa tähän kaikkeen? kysyy Marja Irjala.

Selvityshenkilö Hannu Mäkinen ehdotti 9.2.2021 työ- ja elinkeinoministeriölle uutta valtionyhtiötä tai liikelaitosta edistämään osatyökykyisten työllistymistä tarjoamalla sekä työtä että tukea Ruotsin Samhall-mallilla.

Ehdotuksen tavoitteet ovat täysin oikeita, mutta selvitys sivuuttaa muiden muassa jo toimivat työvalmennussäätiöt ja niiden osaamisen.  

Miksi tätä verkostoa ei hyödynnetä?

Suomen Samhall-malli voitaisiin toteuttaa nopeasti, dynaamisesti, verkostomaisesti, kustannustehokkaasti ja liki valtakunnallisesti valjastamalla jo toimivat yleishyödylliset työvalmennussäätiöt SGEI-menettelyllä toteuttamaan Mäkisen selvityksen tavoitteita.

Suomen Samhall voisi olla verkostomaisen toiminnan ohjausyksikkö, joka hyödyntäisi työvalmennussäätiöiden ja erityisesti Vatesin, Kuntoutussäätiön ja muiden valtakunnallisten toimijoiden osaamista ja kokemusta – toteuttamaan Samhall-toiminnan ideaa!

Jos maan hallitus haluaa kehysriihessä nopeita ja vaikuttavia toimia, kannattaisi vielä kerran harkita jo olemassa olevan verkoston, sen osaamisen ja sen kokemuksen hyödyntämistä eikä rakentaa raskasta, uutta valtionyhtiötä.

Suunnitellussa yhtiömallissa monia ongelmia

Pitkän linjan järjestöjohtaja, kasvatustieteiden tohtori ja ekonomi Marja Irjala kummeksuu Samhall-ehdotusta Suomenmaa-lehdessä 1.4.2021.

KTT Marja Irjala

-Tuloksena olisi rakenteeltaan monimutkainen valtionyhtiö- tai liikelaitoskokonaisuus, jonka tarkoituksena on muun muassa tarjota yhtiössä pitkäaikainen työpaikka avoimille työmarkkinoille kykenemättömille, järjestöneuvos Marja Irjala kirjoittaa.

Hän jopa epäilee, että yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien näkökulmista suunnitellussa yhtiömallissa on monia ongelmia.

Irjalan mukaan uusi malli olisi enemmän osatyökykyisiä ja vammaisia syrjivä kuin mukaan ottava. Samhall-malliin sisältyy syrjäyttämiseen työntäviä elementtejä. Voidaankin kysyä, halutaanko tähän pienten markkinoiden maahan huono-osaisten omat, toiseuden työmarkkinat.

Miksi olemassaolevaa verkostoa ei hyödynnetä?

Marja Irjalan mukaan kunnat ja useat sosiaalialan järjestöt ovat vuosien ajan kehittäneet erilaisia malleja tilanteen parantamiseksi, mutta niiden luomat valmiit mallit eivät selvitystyössä ole saaneet niille kuuluvaa painoarvoa.

Jo kehitettyjen mallien, muun muassa tuetun oppisopimuskoulutuksen, varaan rakennettu kokonaisuus tulisi huomattavasti halvemmaksi kuin mittavan, uuden organisaatiorakennelman käynnistäminen.

-Maassamme on myös laajat kunnallisten työ- ja toimintakeskusten, nuorten työpajojen ja kuntouttavan työtoiminnan verkostot, joita selkeäksi kokonaisuudeksi kehittämällä saataisiin kerättyjä kokemuksia hyödyntävä rakenne vaikeimmin työllistyville tai työkyvyttömille, tohtori Irjala kirjoittaa.

Vastauksena tähän työ- ja elinkeinoministeriön raportissa esitetään, että Samhall-malli tulisi näiden kaikkien lisäksi. Ja järjestöt, jatkakaa omianne toisena kokonaisuutena!

-Onko meillä todella varaa tähän kaikkeen? kysyy Marja Irjala.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s