Luonnos kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden askelmerkeiksi sotessa

kolmioNyt tarvitaan järjestöjä vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa, uudistamaan hyvinvointivaltiota ja kehittämään vaikuttavia palveluita.

Nämä huikeat, jopa sloganimaiset lauseet on konkretisoitavissa käytännön teoiksi. Mitä se edellyttää järjestöiltä, mitä valtiovallalta?

Pidin perjantaina 15.5. Alustapalvelu Socialan yhtiökokouksessa luennon Järjestöjen palvelutuotannon sumuinen maisema 2020. Siinä yritin tiivistää kaikkein keskeisimmät edistettävät tai ratkaistavat asiat sosiaali-, terveys- ja kasvupalvelujärjestöjen toiminnassa tällä hetkellä. Palvelutuotantojärjestöjen asemaa en voinut tarkastella ilman kansalaistoiminnan tarkastelua. Toivottavasti teesit toimivat laajan keskustelun ja ennen kaikkea terävän toiminnan pohjana.

Sociala_yhtiökokous_15_5_2020B

Äkkipäätä voisi ajatella, että teesien pohjana on pandemiakriisi ja sen myötä perin järjestömyönteisen hallituksen kompastelut palvelutuotantojärjestöjen osalta. Näin ei ole. Kriisi ja sen hoito toivat vain näkyviin politiikassa ja hallinnon rakenteissa olevat ongelmat.

sitraAloitin luennon Sitran talvella julkaisemilla megatrendeillä. Järjestöt eivät elä irrallaan näistä kehityskaarista. Ne ovat joskus jopa näiden viiden kehityskaaren ytimessä.

Megatrendien, laajojen kehityskaarien, mukaan ekologisella jälleenrakennuksella on kiire (ekososiaalinen työ on noussut osin järjestöistä), väestö ikääntyy ja monimuotoistuu (järjestöjen missio on tunnistaa monimuotoistuvien väestöryhmien tarpeet ja antaa niille ääni) ja verkostomainen valta voimistuu (monet järjestöt ovat oivaltaneet jo palata kansalaisyhteiskunnan juurille ja nähdä kansan potentiaali ja verkostojen voima).

Sitran megatrendien mukaan myös teknologia sulautuu kaikkeen (yhä useampi järjestö hyödyntää automaatiota, robotisaatiota, tekoälyä ja dataa niin, että ihmisten kohtaamiselle jäisi sijaa enemmän) ja talousjärjestelmä etsii suuntaansa (hoivakriisi ja kapitalismin kritiikki ovat nostaneet arvoonsa yhteisötalouden ansaintalogiikan).

Järjestöjen aika on nyt – keskellä pandemiakriisi. Toiminnallaan ne vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa ja sitä kautta kansalaisten, yhteisöjemme ja yhteiskuntamme selviytymiskykyä, resilienssiä (teesien kohta 1).

03_SuomiToimii_Kollaasi_ValkoinenPääministeri Sanna Marinin hallitus oivalsi hyvin tämän kansalaisyhteiskunnan merkityksen ja kutsui kansalaisjärjestöjä Suomi toimii -kampanjaan. Myös veikkausvoittovaroista organisoitiin nopeasti ylimääräinen haku ja jako yhtäältä psykososiaalisen tuen ja kansalaisneuvonnan digitaalisten palveluiden laajentamiseksi ja toisaalta haastavassa elämäntilanteessa ja syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden ja perheiden arjen auttamiseksi.

Sen sijaan ensimmäisistä koronapaketeista järjestöjen palvelutuotanto unohtui, Business Finland kategorisesti kielsi avun yhdistyksiltä ja säätiöiltä, ja ELY-keskuksen määritelmä ei ollut ihan poissulkeva mutta terminologialtaan kummallinen.

Mistä tämä johtui? Mitä ilmeisemmin tieto ja tilannekuva järjestöistä osana sote-palveluiden kokonaisuutta puuttuvat, ja hallitusohjelma on valitettavan pirstaleinen yhteisötalouden osalta. Ydinsyy lienee siinä, että kolmas sektori ja yhteisötalous asemoituvat perin sekavasti valtionhallintoon kuten tällä blogipalstalla on aikaisemmin analysoitu.

socialeconomyis
Yhteisötalouden ulottuvuuksia

Yhtenä taustatekijänä saattaa olla sekin, että yritykset käyttävät EU-retoriikkaa hyödykseen, järjestöt eivät – vaikka Euroopan komissio on parhaillaan laatimassa yhteisötalouden toimintaohjelmaa eli Social Economy Action Plan’ia avuksi jäsenvaltioille ja vaikka niin Euroopan parlamentti kuin komissiokin ovat paljon julkaisseet suosituksia yhteisötalouden aseman kehittämisestä.

Vaikka yhteisötalouden asema tulisi Suomessa jäsentää pikaisesti, tärkeää olisi tarkastella myös kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden kokonaisuutta (teesi 2). Meillä voisi olla kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden – vaikkapa vain sivutoiminen – ministeri valtioneuvoston kansliassa, uudistuva strateginen ohjelma ja toimenpiteiden koordinaatio. On hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii nyt edistämään yhteiskunnallisten yritysten asemaa. Mutta se on kuin vaihtaisi uuden renkaan vain yhteen auton pyöristä!

arkkitehtuuri
Luonnosta, miten yhteisöpalvelut otetaan asiakaslähtöisiin palvelupolkuihin mukaan

Kolmanneksi nostin esiin järjestöjen aikaikkunan vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja ennen kaikkea tulevaisuuden sote-keskusten rakenteeseen (teesi 3). Nyt tarvitaan näkemystä ja proaktiivisuutta. Integraatio-tavoitteen rinnalle tulisi nostaa inkluusiotavoite, joka realisoituu systemaattisesti johdetuissa yhteisöpalveluissa. Kysymys ei ole vain siitä, että neuvotellaan ja kirjataan hyviä lausumia.

Inkluusiotyö on arkista työtä, jonka tulee näkyä rakenteessa, resursseissa, nimikkeissä ja tehtävissä. Yksi mahdollinen malli on työpaperissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemassa Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli tulevaisuuden sote-keskusten lähtökohdaksi. Maakunnittain pitää tehdä konkreettista yhteistyötä ns. hyte-järjestötoiminnan ja järjestöjen palvelutuotannon kesken niin, että kansalaisia varten syntyy kokonaisuuteen niveltyviä eheitä tuki- ja palveluketjuja – ja yhteistyö maakunnallisen sote-toimijoiden kanssa on tässä avainasemassa.

Neljäntenä edelleen kehitettävänä asiana näin palvelutuotantojärjestöjen yhteistyön (teesi 4). Se tulisi nostaa aivan uuteen tasoon ja laajuuteen, niin että hankintalain mukaista yhteisesiintymistä lisätään, tarjontaa monipuolistetaan, osaamista jaetaan ja skaalaetuja otetaan käyttöön – kaikki yhteiskehittämisen kautta esimerkiksi Alustapalvelu Socialan alustalla ja malleilla. Julkinen talous tulee pandemian jälkeen olemaan todella tiukilla.

TKIIIII
Tiedon ja osaamisen siirtäminen, ks. stm:n järjestöjen TKI-selvitys

Sote-järjestöjen on mitä pikimmin selkiytettävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa (teesi 5). Sen keskeisenä strategisena tavoitteena tulee olla vaikuttavien ja kustannustehokkaiden uusien ratkaisujen kehittäminen. Ne osaltaan mahdollistavat erityisesti haavoittuvien ryhmien ja koko Suomen selviytymistä talouden romahduksen jälkeen.

Kaikista näistä taustoista ja teeseistä löytyy tausta-aineistoa aikaisemmista blogeista. Alkuperäinen luento löytyy tästä: Sociala_yhtiökokous_15_5_2020_JNiemelä.

Jorma Niemelä

Lisätty 15.5. maininta ylimääräisestä veikkausvoittorahoituksesta.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s