Yhteiskuntavastuullista omistajuutta sote-palveluissa

Virkamäki
Markku Virkamäki

”Toimintaympäristön muutos on haastanut järjestöjen palvelutuotannon. Moni on luopunut ja myynyt toimintansa ja moni on ollut vaikeuksissa. Järjestötoimijat ovat joutuneet puolustusasemiin. Hegemoninen asema on ollut isoilla yrityksillä”, totesi Alustapalvelu Sociala Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Virkamäki järjestöjen sote-palvelutuotannon yhteiskehittämisfoorumissa.

SOSTE ja Alustapalvelu Sociala järjestivät Helsingissä 12.2.2020 yhteiskehittämisfoorumin, jossa käytiin läpi Socialan toimintamallia ja palveluja palvelutuotantojärjestöjen yhteistyömuotoina. Socialan tahtotilana on ollut yhteiskuntavastuullisten ja voittoa tavoittelemattomien järjestötoimijoiden yhteistyöverkoston rakentaminen ja toiminnan vahvistaminen.

Yhteiskehittämisfoorumin avannut SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas totesi neljän viidestä järjestötyöntekijästä toimivan palvelutuotannossa.

Kiukas
Vertti Kiukas

Hänen mukaansa tästä kolmannen sektorin voittoa tavoittelemattomasta sektorista käydään Suomessa aivan liian vähän keskustelua sen merkitykseen nähden.

”SOSTEkin on ahtaassa raossa, kun toimimme veikkausvoittovaroin ja niitä varoja ei saa käyttää palvelutuotannon yhteistoimintaan. Olemme pyrkineet tuottamaan tietoa ja olemme liittyneet Socialan osakkaaksi”, pääsihteeri Kiukas totesi.

Markku Virkamäki totesi saman tilanteen. Hänen mukaansa kukaan eikä mikään taho ole aiemmin toimut järjestöjen palvelutuottajien edunvalvojana eikä aikaisemmin ole ollut yhteistä kehitystyötä. Jokainen on toiminut omillaan.

”Mukaan lähtemisen pontimena Socialan työhön minulla on ollut palvelunkäyttäjien ja heidän läheisten aseman turvaaminen”, Markku Virkamäki kuvasi:

Yhteistyöllä kilpailukykyä

porukka
Yhteistä työskentelyä

”Socialan kautta halutaan taata, että olisi vastuullisia, elämänmittaisiin ja pitkäkestoisiin palveluihin sitoutuneita tuottajia. Järjestöjen palvelut olisivat yhteistyön hyötyjen kautta kilpailukykyisiä. Näin tuottajakentän moninaisuus säilyisi. Järjestöt olisivat yhdessä vaikuttava ja tarpeellinen tuottajapooli maakuntapäättäjille.”

Yhteistyöllä järjestöt voivat säästää voimavaroja palveleviin käsipareihin ja taata sen, että järjestöillä olisi jatkossa kykyä investoida ja innovoida.

Virkamäki korosti järjestötaustan merkityksellisyyttä palveluiden tuotannossa. Kun koko toiminta lähtee kansalaisyhteiskunnasta, otteeseen liittyy jäsenistön tuntemus sekä avun ja tuen tarpeiden tunnistaminen. Järjestöillä on sekä kyky että mahdollisuus yhdistää palvelutoiminta hyvinvoinnin ja terveyden kansalaistoimintaan.

Yhteistyö ei ole puhumista vaan konkretiaa

maarit ja hankinta
Nina Lyytinen ja Maarit Hirvonen

Socialan toimitusjohtaja Maarit Hirvonen esitteli yhdessä yhteistyökumppani Juveneksen Nina Lyytisen kanssa Socialan hankintarengasta, jolla saavutetaan kilpailuetua edullisempien hankintojen kautta.

”Hankintarengas perustuu yhteisiin arvoihin, taloudellisiin päämääriin, eettisiin toimintaperiaatteisiin ja vastuullisuuteen. Socialan hankintarengas takaa laadukkaat tuotteet ja palvelut sekä parantaa järjestöjen neuvotteluasemia tavarantoimittajiin nähden”, Maarit Hirvonen korosti.

Hankintalainsäädäntö on jo pitkää mahdollistanut tuottajien yhteistyön. Järjestöt eivät sitä ole juurikaan hyödyntäneet vaan kilpailleet toisiaan vastaan.

sopvuori ja hirvonen
Christa Rajanti ja Maarit Hirvonen

Socialan etuosakkailla on mahdollisuus osallistua Socialan koordinoimiin alueellisiin tarjousyhteenliittymään ja -ryhmittymään. Toiminnanjohtaja Christa Rajanti Sopimusvuori ry:stä kuvasi niitä mahdollisuuksia, mitä tämä yhteistyö järjestöille on merkinnyt ja merkitsee. Yhdessä on voitettu merkittäviäkin kilpailutuksia.

Järjestöjen palvelutuotanto tarvitsee puolestapuhujaa, mutta sitäkin tärkeämpiä ovat konkreettiset palvelut.

Järjestöillä on pelipaikka!

Alustapalvelu Socialan yksi keskeinen yhteistyökumppani on ollut huippufirma Futurice. Seniorkonsultti Kajsa Hasselström piirsi ison kuvan alustatalouden kehityksestä.

Kajsa
Kajsa Hasselström

”Ensimmäiseksi nostaisin right to play -ajattelun: Kun vastuullisuus nousee entistä tärkeämmäksi, niin järjestöillä on luonnollinen pelipaikka  ja uskottavuus markkinassa. Arvot ovat aitoja ja ne ohjaavat tekemistä”, Hasselström sanoi.

Hänen mukaansa järjestöt ovat – ainakin teoriassa – pieniä ja ketteriä ja niille yhteistyö on tuttua. Näin ollen niiden pitäisi pystyä toimimaan start-upien tapaan verrattuna terveysjättiläisiin.

”Isoilla yrityksillä on toki dataa ja järjestelmiä joiden päälle rakentaa, mutta toisaalta kun infrastruktuuri demokratisoituu, niin isoilta toimijoilta häviää tämä kilpailuetu. Vanhojen järjestelmien kompleksisuus, joustamattomuus ja vaadittu ylläpito muodostuu rasitteeksi. Pienet toimijat voivat täysin fokusoida ulkoiseen maailmaan, ekosysteemiin ja asiakkaisiin”, Kajsa Hasselström kuvasi..

Yhteisen hyvän alusta vahvistaa järjestöjen palvelutuotantoa

Alustapalvelu Sociala Oy:n toistaiseksi mittavin hanke on ollut kolmessa maakunnassa toteutettava Yhteisen hyvän alusta -hanke.

hanna
Hanna Hauta-aho

”Yhteisen hyvän alusta on enemmän kuin vain innovatiivinen digitaalinen alusta. Olemme rakentaneet yhdessä järjestöjen ja palveluiden järjestäjien kanssa yhteistyötä sekä palvelutuotantoa vahvistavaa toimintamallia”, kertoi projektipäällikkö Hanna Hauta-aho.

”Uskomme yhteiskehittämisen olevan keskeisessä roolissa sekä asiakaslähtöisten digi- ja mobiilipalvelujen, että järjestöjen vahvan brändin ja kilpailukyvyn luomisessa.”

Hanna Hauta-ahon mukaan arvo- ja asiakaslähtöisellä toiminnallaan järjestöt ovat lunastaneet paikkansa sosiaali- ja terveysalan asiantuntevina ja osaavina toimijoina.

”Yhteisen hyvän alustalla autamme järjestöjä kokoamaan systemaattisesti ja yhteismitallisesti sekä palvelunsa että osaamisensa, hyödynnettäviksi osana uusia asiakaslähtöisiä palvelupolkuja” projektipäällikkö Hauta-aho kuvasi.

Palvelutuotannon kehittämisessä tarvitaan vankka tietopohja

Järjestöjä ja niiden palvelutuotantoa sotessa selvittänyt dosentti Jorma Niemelä hahmotti järjestöjen toiminnan menestyksen avaimiksi neljää asiaa.

Niemelän mukaan ensinnäkin tarvitaan vankka tietopohja nykytilanteesta sekä järjestöjen oman tilanteen osalta että toimintaympäristön osalta. Toiseksi tarvitaan selkeä visio halutusta tulevaisuudesta – ja siihen johtava strategia.

”Kolmanneksi tarvitaan yhteistyötä ja osallistamista paikallisella tasolla toimijoiden kanssa. Neljänneksi järjestöillä tulee olla vahvat verkostot ja yhteistyökumppanit, koska nykyään toimitaan ekosysteemeissä.”

”Maakunnallinen yhteistyö ja verkottuminen nousevat nyt järjestötoiminnassa arvoonsa kuitenkin siten, että valtakunnalliset skaalaedut hyödynnetään”, Niemelä sanoi.

Jorma Niemelän mukaan Sociala on lähtenyt liikkeelle perusteellisista analyyseistä, selkeästä missiosta, ruohonjuuritason yhteistyöstä ja vahvoista kumppanuuksista.

niemelä
Jorma Niemelä
  • Teksti Socialan tiedotteesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s