Neljännen sektorin kaksi tyystin erilaista määritystä

Neljännellä sektorilla on meillä Suomessa tarkoitettu vapaata kansalaisaktiivisuutta, mutta Maailman talousfoorumi lanseeraa neljännelle sektorille hyvin toisentyyppistä määritystä. Tarkoitammeko neljännellä sektorilla siis vaikkapa uutta someaktiivisuutta vai yritysten yhteiskuntavastuuta?

Melkeinpä kaikissa moderneissa yhteiskunnissa on käytetty kolmijakoa julkiseen, yksityiseen ja kolmannen sektorin toimintaan. Sosiaalisten ja ekologisten ongelmien määrä on kuitenkin niin suuri, että on asetettu kyseenalaiseksi näiden kolmen sektorin kyky ratkaista ongelmia. Analyyseissä nähdään, että kolmas sektori on aliresursoitu, yritykset ulkoistavat muille sosiaalisen ja ympäristövastuun ja hallitukset vetäytyvät riittävien turvaverkkojen luomisesta (Sabeti 2019).

Samaan risteyskohtaan, jota edellä on kuvattu kolmannen sektorin yhdeksi ydinalueeksi, on tulossa ns. neljäs sektori. Tässä neljännellä sektorilla tarkoitetaan muuta kuin suomalaisessa keskustelussa esillä ollutta vapaata kansalaisaktivismia ”neljäntenä sektorina” (ks. esim. Faehnle & Mäenpää 2017).

WEFMaailman talousfooruminkin lanseeraamassa neljännessä sektorissa keskeinen idea on se, että osa yrityksistä on alkanut laajentaa tavoitettaan voitontavoittelusta yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen jopa niin, että joillakin tämä yhteiskunnallinen päämäärä nousee ykkössijalle.

Tämän neljännen sektorin osuus saattaa olla jopa kymmenes kansantuotteesta ja niiden työpaikkojen kasvu oli kaksinkertainen perinteisiin yrityksiin nähden. Huomionarvoista on myös se, että monet startupit perustetaan jo alun pitäen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. (Sabeti 2019.)

Järjestö kaksnolla Kihniössä
Järjestöjä koolla Kihniössä.

Miten järjestöjen tulisi suhtautua tähän uuteen talousmalliin, josta odotetaan olevan hyötyä kaikille? Arvoiltaan neljännen sektorin toiminta on monilta osin lähellä kolmatta sektoria korostaessaan kestävää kehitystä, inklusiivisuutta ja resilienssiä.

Talousfoorumin tarkoittaman neljännen sektorin hankkeet lähtevät usein ekosysteemiajattelusta, jolloin järjestöillä on mahdollisuus tuoda osaamisensa ja kokemuksensa yhteiseksi hyödyksi. Kolmas sektori voi olla myös osa tätä neljättä sektoria, jos se kykenee hankkimaan pääomia ja on kyllin ketterä ja verkottuva toimissaan.

Kolmannella sektorilla on myös opittavaa tämän neljännen sektorin kyvystä skaalauttaa ratkaisumalleja. Yhtä lailla kuin governance-ajatteluun perustuvan hallinnan esiinmarssia on asetettu kyseenalaiseksi koko edustuksellisen demokratian kannalta (Keränen 2014), sama kysymys koskee neljättä sektoria.

Kykeneekö poliittinen järjestelmä tuomaan vastauksia ihmiskunnan suuriin kysymyksiin ja kykeneekö se hallinnon, hallinnon ja markkinoiden avulla olemaan osa ratkaisua, ei osa ongelmaa? Ja jos neljäs sektori kykenee tuomaan ratkaisuja, voiko se irtautua demokraattisesta ohjauksesta kohtalokkaalla tavalla?

Tarkoitammeko neljännellä sektorilla siis vaikkapa uutta someaktiivisuutta vai yritysten yhteiskuntavastuuta? Tähdellistä ja tärkeää on, että sovimme, mitä käsitteillä tarkoitetaan.

Jorma Niemelä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s