Kumppanuus, yhteistuotanto ja tulosperusteisuus sote-tuotantoon?

Varsinkin vaikeissa ja monitahoisissa ongelmissa ja elämänmittaisissa palvelutarpeissa yksiniittisen kilpailutuksen haitat ovat nousseet yhä enemmän julkiseen keskusteluun. Onko sille vaihtoehtoja?

Tuore julkaisu yhdistää innovatiiviset hankinnat, kumppanuudet, yhteistuotannon ja tulosperustaisuuden toimintavaksi, joka edellyttää uutta julkista hallintaa perinteisen hallinnon ja markkinoiden rinnalle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteinen Sokra-hanke on tuottanut kosolti paitsi ruohonjuuritason kehittämistyötä niin paljon tietoa huono-osaisuudesta ilmiönä ja tilastoina. Tuorein Taina Schneiderin julkaisu Uusi julkinen hallinta, yhteistyö ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa laajentaa hallinnon ja hankintojen uudenlaiseen hahmottamiseen.

Taina Schneider: Uusi julkinen hallinta, yhteistyö ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa. Tapaustutkimus innovatiivisesta huumehoidon hankinnasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 14/2019.

Julkisen hallinnon (Public Administration, PA) painopisteen on katsottu hiljalleen siirtyneen julkisen hallinnon tehostamiseksi yleisesti sovellettuun uuteen julkiseen johtamiseen (New Public Management, NPM). Sen hedelmät eivät ole yksiselitteisen myönteisiä. Hallinnon kolmanneksi vaiheeksi nimettyä uutta julkista hallintaa (New Public Governance, NPG) on kehitetty viime vuosikymmeninä, erityisesti vuosituhannen vaihteessa pohdinta oli vilkasta.

Uudenlainen toimintalogiikka ja -kulttuuri

Taina Schneiderin raportin yksi ja aivan erityinen ansio on tarkastella toiminnan tuloksellisuutta yhtä keskeisenä uuden julkisen hallinnan peruselementeistä.

Schn”Kumppanuus, yhteistuotanto ja tulosperusteisuus toimivat NPG:n keinoina sitouttaa toimijat palvelutuotannon lisäksi ratkaisemaan ongelmia yhdessä”, raportin laatija kirjoittaa. Hänen mukaansa nämä muuttavat koko järjestelmän toimintalogiikkaa ja -kulttuuria sekä toimijoiden rooleja ja suhdetta toisiinsa.

Raportin painoarvoa lisää uuden julkisen hallinnan liittäminen palveluhankintaan ihan konkreettisen tapausesimerkin kautta: Raportissa tarkastellaan huumehoidon hankintaa. Schneider yhdistää NPG:n periaatteet hankinnan sykliin.

Hankintamenettelyssä tuotettu palvelu ei johtanut vain yksiniittiseen palvelun hankintaan. Raportin tulosten perusteella kumppanuus ilmeni innovatiivisessa huumehoidon hankinnassa prosessina, jossa luotiin suhteita ja rakenteita julkisen ja yksityisen toimijan välistä kumppanuutta laajemmalle 4P-kumppanuudelle (Public Private People Partnership).

Palvelumuotoilun osalta myös palveluiden käyttäjät osallistettiin kokemusasiantuntijoina. Näin raportin laatijan mukaan palvelujen järjestämisen näkökulmasta yhteistuotanto täydentää organisaatioiden ja ammattilaisten näkökulmia palvelunkäyttäjien näkökulmalla. Palvelumuotoilussa syntyi myös huikean hieno tavoite: kukaan ei putoa -konsepti.

Uusi julkinen hallinta ja hyte

Taina Schneiderin raportin merkitys on juuri hankintojen liittämisessä hallinnon uuteen toteutustapaan konkreettisesti analysoidun tapausesimerkin kautta.

Kirjoitimme viitisentoista vuotta sitten Sakari Möttösen kanssa kirjan Kunta ja kolmas sektori (Möttönen & Niemelä 2005). Tarkastelimme siinä palveluita ja yhteistuotantoakin, mutta kirjamme käsitteli varsinkin sitä toimintaa, jota nykyisin kutsutaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Määritimme kirjamme perusideaksi sen, ”minkälaista on uusi paikallinen hallintatapa kunnan ja järjestöjen välisissä suhteissa, miten sitä voidaan toteuttaa ja mitä kunnilta ja järjestöiltä edellytetään, jotta tällainen toimintapolitiikka on mahdollinen”. On siis äärimmäisen tärkeää muistaa, että uusi julkinen hallintatapa sopii erinomaisen hyvin myös yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen kaiken toiminnan kanssa.

Schneiderin raportissa on viitattu hallintavan kritiikkiin (s. 24). Itse pohdimme esimerkiksi hallintatavan ongelmia tai riskejä, jos esimerkiksi uudessa julkisessa hallinnassa kuunnellaan vain niitä, jotka järjestöpuolella on hyväosaisia tai äänekkäitä. Huumehoitoesimerkissä on ratkaistu tämä ongelma nimenomaan asiakasosallisuudella. Marja Keränen (2014) pohdiskelee sitä, nostaako uusi julkinen hallintatapa hallinnon poliittisen päätöksenteon edelle.

Hierarkioilla, markkinoilla ja verkostoilla oma paikkansa

Äärimmäisen kiinnostavaa olisi nyt pohtia, miten uusi paikallinen hallinta istuu laajempaan, maakunnalliseen, kuvioon.

Jos tarkastelee esimerkiksi viime viikolla julkaistun työpaperin Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli tulevaisuuden sote-keskusten lähtökohdaksi (Niemelä & Kivipelto 2019) perushahmotusta kokonaisuudeksi, niin Taina Schneiderin raportin annille löytyy selkeä paikka:

Doktriiniin kuvio 2
Uuden raportin keskeisimmät alueet sote-kokonaisuudessa (NPG, hankintaesimerkki), vaikka uusi julkinen hallinta sopii koko kokonaisuudenkin johtamiseen kunnissa ja tulevissa maakunnissa.

Totesimme työpaperissa, että mallimme ”käyttöönotto edellyttää uutta paikallista hallintatapaa ja hallintasuhteita”. Korostimme, että niissä hierarkioita, markkinoita ja verkostoja käytetään johtamisessa hyväksi samanaikaisesti ja rinnakkain. Kyse on johtamisotteesta ja toimintatavasta, jonka keskeinen käsite on verkosto.

Kiinnostavaa sote-kokonaisuuden kannalta on se, että yksi keskeinen henkilö uusissakin valtakunnallisissa sote-kuvioissa on hallintotieteiden tohtori Kari Hakari, joka on niin Tampereella tapahtuneen moninaisen kehittämistyön takana kuin myös alalla pätevöitynyt tutkija.

Jorma Niemelä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s