Sakari Möttönen avaa kirjassaan sote-uudistuksen anatomiaa

Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks on julkaissut hallintotieteiden tohtori, dosentti Sakari Möttösen kirjan Sote-uudistamisen anatomia – Yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon reformista. Julkaisemme tässä kirjan esipuheen, joka taustoittaa kahden tuoreen julkaisun taustoja.

Kirjoitimme dosentti Jorma Niemelän, silloin Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori, kanssa vuonna 2005 ilmestyneen kirjan ”Kunta ja kolmas sektori. Yhteistyön uudet muodot”. Hahmottelimme kirjassa kumppanuuden pohjalle rakentuvia yhteistyömuotoja, joissa toteutuisi kuntien ja järjestöjen yhteiset hyvinvointitavoitteet ja eettinen perusta.

SakariMött
Sosiaalineuvos Sakari Möttönen

Pontta pohdinnalle antoi hallinnon kehittämisoppina yleistyneen New Public Governance -teoriaan perustuvat ajatukset uudesta paikallisesta hallinnasta, jonka mukaan monimutkaistuvan toimintaympäristön vaatimuksiin tulee vastata useiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvilla verkostoilla.

Oletimme, että aika on kypsä yhdistää uudella tavalla kuntien ja järjestöjen voimavarat ihmisten hyvinvointia turvaavassa toiminnassa.  Kirja sai myönteisen vastaanoton.

Muutama vuosi kirjan ilmestymisen jälkeen keskustelimme, että kirjasta pitäisi tehdä uudistettu painos, jossa otetaan huomioon hallinta-ajattelun ja toimintaympäristön muutokset. Kun me molemmat olimme siirtyneet eläkkeelle, otimme ajatuksen uudesta kirjasta vakavammin esille. Kirjan kirjoittamista vauhditti Kunnallisalan kehittämissäätiöltä (KAKS) saamamme apuraha.

Huomasimme heti alkuun, että uuteen yhteiskunnalliseen tilanteeseen vastaaminen vaatii uuden teoksen kirjoittamista. Kirjassa oli otettava huomioon pitkään valmistelussa olleen sosiaali- ja terveydenhuollon reformin meneillään ollut vaihe, Juha Sipilän hallituksen sote-uudistus.

Möttösen kansiTämä oli helpommin sanottu kuin tehty. Uudistus ei ottanut valmistuakseen. Kirjan idea oli kyllä selvä. Halusimme katsoa, minkälaiseksi muodostuu kuntien ja järjestöjen asema, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja sen uudistamista tarkastellaan sosiaalipoliittisesta näkökulmasta.

Työnjaoksi sovimme, että teen teoreettisempaa osaa, jossa katsotaan uudistusta yhteiskuntapoliittisten silmälasien läpi, ja Jorma käsittelee kysymystä, miten sosiaalialan järjestöjen tulee toimia uudistusten muokkaamassa uudessa toimintaympäristössä ja miten sosiaalipoliittinen painotus pitäisi näkyä sote-uudistuksen jälkeisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Päästyämme kirjoittamisessa vauhtiin tekstiä alkoi tulla laajasta aihealueesta niin paljon, että totesimme olevan vaikeaa sisällyttää kaikkea yhteen julkaisuun. Myös työlle apurahan myöntäneelle Kunnallisalan kehittämissäätiölle sopi, että alkuperäisen yhden julkaisun sijasta nyt ilmestyy kaksi kirjaa. Pidämme kirjojamme rinnakkaisjulkaisuina siten, että uskomme täydellisemmän kuvan hahmottuvan tutustumalla molempiin julkaisuihin.

Itselleni valikoitui lähestymistapa, jota voi kutsua historiallis-etnografiseksi. Olen pyrkinyt kytkemään sote-uudistuksen (hallinto)historialliseen kehitykseen ja löytämään hallintoideologioita, joita uudistus toteuttaa.

luumunkukka2Kirjassa on kuvaus siitä, minkälaisia vaiheita kunnallishallinnon ja valtionhallinnon suhteissa on ollut ja miten käsitykset julkisen hallinnon tehtävistä ovat muuttuneet.

Toinen historianäkökulma koskee käynnissä olevan julkishallinnon reformiaallon suhdetta hyvinvointivaltioon. Valaisen, miten uudistuksessa hyvinvointivaltioidea on mukana ja miten sitä yritetään korvata muilla ideologioilla.

Etnografinen lähestymistapa viittaa siihen, että en katso uudistusta kokonaan ulkopuolisen silmin. Käytän hyväksi omia havaintojani ja kokemuksiani. En ole ollut uudistuksen tekijöiden joukossa, mutta olen tarkastellut sitä lähietäisyydeltä.

Sosiaali- ja terveydenhuollosta olen saanut kokemusta ollessani vuosina 1995–2003 Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajana. Siirryttyäni kaupungin keskushallintoon kehitysjohtajaksi seurasin ja olin mukana 2000–2010-lukujen vaihteen paikallistason uudistamistyössä. Jäin eläkkeelle vuoden 2013 alussa.

Sen jälkeen olen katsellut uudistusta järjestötoimijan näkökulmasta. Olen ollut mm. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) puheenjohtaja. Yhdistys on keskisuomalaisten järjestöjen yhteistyön koordinoija ja järjestötyön edunvalvoja. Sen tehtäviin on kuulunut soteuudistusten seuranta ja järjestöjen yhteistyön koordinointi. KYTin edustajana olen ollut mukana maakunnallisissa työryhmissä ja seminaareissa.

järjestöväkeä jkyl
Keski-Suomen järjestöväkeä koolla

Olen jäsentänyt näkemystäni pitämällä kuntien hallintoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta käsitteleviä luentoja.  Käsikirjoitusta muokkasin sitä mukaa kun sote-uudistus eteni. Syksyllä 2018 työni oli melkein valmis ja se odotti vain eduskunnan lopullista päätöstä sote-uudistuksesta.

Kun selvisi, ettei Juha Sipilän hallitus saa uudistusta valmiiksi, kirja vaati uudelleenkirjoittamista. Työtä helpotti se, että alkujaankin näkökulmani on ollut laajempi kuin maakunta- ja sote-uudistukseen kohdistuva. Ilmestyvässä muodossa kirja käsittelee 2000-luvun alussa alkanutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista.

Sipilän hallituksen sote-uudistusta käsitellään reformiprosessin tämän hetkisenä päätepisteenä ja uudistamisideologian ilmentymänä.  Olen saanut lukuisilta henkilöiltä vaikutteita kirjan sisältöön. Eniten ovat vaikuttaneet tutkijakaverini dosentti Jorma Niemelän kanssa ystävällisessä ilmapiirissä käydyt keskustelut. Jokaisessa tapaamisessa on syntynyt kirjan sisältöön vaikuttaneita ajatuksia.

Järjestöjen asemaan liittyviä näkemyksiä ovat muokanneet tapaamiset keskisuomalaisten järjestöjen edustajien kanssa. Myös maakunnan valmistelijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat olleet antoisia.  Kunnallisalan kehittämissäätiölle kuuluu kiitos työn mahdollistaneesta apurahasta.

Säätiön tutkimusasiamies Veli Pelkonen on suhtautunut myönteisesti siihen, että kirjan valmistumiseen on kulunut alkuperäistä suunnitelmaa pitempi aika.

Möttönen, S. (2019). Sote-uudistamisen anatomia. Yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon reformista. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 26.

SMöttönen 2bDosentti, HTT, sosiaalineuvos Sakari Möttönen (s. 1949) on tehnyt päätyönsä Jyväskylän kaupungin palveluksessa mm. sosiaali- ja terveysjohtajana ja kaupungin kehitysjohtajana. Hän on toiminut valtakunnallisten ja paikallisten sosiaalialan järjestöjen hallintoelimissä. Tutkimuksissaan ja muissa kirjoituksissaan hän on käsitellyt kuntien strategista johtamista ja tuloksellisuutta, kansalaisyhteiskuntaa sekä kuntien ja järjestöjen välisiä suhteita.  

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s