Tavoitteena yhteiskunta, jossa kaikilla on osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuus

jn art kansi– Moniäänisen järjestökentän yhdistävänä missiona voidaan nähdä inklusiivisen yhteiskunnan rakentaminen, kirjoittaa dosentti Jorma Niemelä  vasta ilmestyneessä Keijo Piiraisen ja Mervi Kivirinnan toimittamassa teoksessa Turvaverkkoa paikkaamassa: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 4.

Inklusiivisen yhteiskunnan rakentamisella tarkoitetaan yhteiskunnan rakentamisen tapaa ja päämäärää, jossa jokaisella kansalaisella ja kansalaisten muodostamilla ryhmillä on osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuus sekä mahdollisuus tarvitsemaansa turvaan ja tarvitsemiinsa palveluihin ja jossa kaikilla kansalaisilla on tarvittaessa puolestapuhuja.

Järjestöjen toiminta on mahdollista nähdä kokonaisuutena, jossa kansalaisyhteiskunnassa syntynyt huoli kanavoituu ja organisoituu järjestöksi, joka puolestaan havaitessaan palvelupuutteita organisoituu järjestön palvelutuotannoksi.

Järjestöjen palvelutuotanto on osa yhteisö- ja solidaarisuustaloutta, joka pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia ja kanavoimaan voittonsa yhteiseen hyvään.

Niemelän mukaan yhteisötalouden erityisluonnetta ei tunnisteta ja tunnusteta riittävästi suomalaisessa politiikassa eikä myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Viikon kuluttua Jorma Niemelältä ilmestyy laajempi teos aiheesta. Siinä analysoidaan rauennutta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta järjestöjen kannalta. Teoksessa myös nostetaan esiin teemoja, joita nyt uuden hallituksne myötä rakennettavassa sote-uudistuksessa tulisi ottaa huomioon.

Alustataloudesta järjestöjen uusi mahdollisuus?

Hanna Hauta-aho ja Petra Rantamäki tarkastelevat Diakin TKI_vuosikirjassa asiakkaan aseman kehittämistarpeita alustataloudessa.

Ajatuksena on, että useat toimialat ovat muuttuneet voimakkaasti uusien alustaperustaisten liiketoimintamallien myötä. Järjestötaustaistenkin toimijoiden ajatellaan linkittyvän tulevaisuudessa niin, että organisaatioiden rajat menettävät merkitystään, kun järjestötaustaiset toimijat hakevat yhteisetua niillä osa-alueilla, joilla se on perusteltua, ja toimivat osana suurempaa kokonaisuutta ikään kuin yhteiseltä alustalta.

Hauta-ahon ja Rantamäen artikkelissa tämä siirtymä nähdään yhdeksi järjestötaustaisten palvelutuottajien keinoksi toimia riittävän suuresti ja läpinäkyvästi, kun ne kilpailevat sosiaali- ja terveydenhuollon kvasimarkkinoilla.

Näissä mahdollisissa muutoksissa asiakkaille tarjottavien palvelujen tulisi rakentua asiakkaiden osallistumiselle niin, että heidän perusoikeutensa ja oikeutensa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjänä taataan.

Piirainen K., Kivirinta M. (Eds.)., (2019). Turvaverkkoa paikkaamassa: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 4. Diak Työelämä 16, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s