Palvelutuotantojärjestöjen yhteistyö tarvitsee koordinoituja toimia

Kun kolmisen vuotta sitten palasin korkeakoulumaailmasta tutkimaan kansalaisjärjestötoimintaa, yksi suurimmista hämmästyksen aiheistani oli järjestöjen palvelutuotannon yhteistoiminnan surkea tila. Kukaan ei ajanut niiden asemaa.

Nyt kun heräämistä on tapahtumassa, hyvä onkin parhaan vihollinen. Tehdään siellä sun täällä sitä sun tätä. Kuitenkin nyt tarvittaisiin koordinoitua kokonaisuutta.

Järjestöjen kunniakas ja usein innovatiivinen palvelutuotanto on alkanut 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Tällä hetkellä järjestöjen Valvira-lupaisessa sote-palvelutoiminnassa on mukana 1 100 järjestöä suoraan tai niiden omistamaa yhtiötä. Niillä on 2 000 yksikköä, 5 000 palvelumuotoa, 37 500 työntekijää ja 1,7 miljardin talous.

itäkuva1
Järjestöjä koolla Mikkelissä.

Rahoitusjärjestelmän muutosten takia ne ovat jääneet miltei tyystin vaille yhteistoimintaa ja yhteistä kehittämistoimintaa. RAY- eikä sittemmin STEA-rahalla ei saanutkaan yht’äkkiä toimia palvelutuotannon edistämiseksi – eikä kukaan vaivautunut miettimään muita yhteistoiminnan rahoituslähteitä.

Kilpailutus oli ajanut järjestöt keskinäiseen kilpailuun, vaikka hankintalaki olisi mahdollistanut esimerkiksi yhteistarjoukset.

Ehkä syvällisimmät pohdinnat keskittyivät siihen, kannattaako järjestön yhtiöittää palvelutuotantonsa. Toki yhtiöittämisellä on omat vaikutuksensa, mutta paljon tärkeämpiä ovat sote-markkinoiden tuntemus ja johtamiskulttuuri.

Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli hyte-toimintojen ja sote-markkinoilla toimivien sote-palveluiden keskelle oli jäänyt myös huomattavan laaja välivyöhyke, jossa on soten valmisteluaineistoakin laajempi kirjo arjen, asumisen, työllistymisen, toipumisen, kriisiavun, kuntoutuksen ja kotoutumisen tuki- ja palvelukokonaisuuksia sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennustoimintaa. Ne kaikki toimivat sosiaalisen kuntoutuksen alueella yhdistellen luovasti hyvinkin erilaisia rahoituslähteitä. Sekin alue tarvitsisi nyt yhteistä selkiyttämistä.

Nyt tarvitaan koordinoituja toimia

Palvelutuotantojärjestöjen yhteistyötilanteeseen olisi mielestäni saatava korjaus. Taannoin työmatkallani Itä-Suomeen havahduin siihen, että havahtumista on tapahtunut. Mutta aika puurolta tilanne näyttää. Yksi ja toinen taho järjestää seminaareja, on alueellisia hankkeita, on Soteuttamoja ja Kiihdyttämöjä ja erilaisia osaratkaisuja etsitään. Eikä kaikki edes fokusoidu järjestöihin – ne saattavat olla jopa sivuroolissa.

Niemelä luennoi
Viestini on ollut: Kukoistus lähtee järjestöistä itsestään!

Voi paikallista järjestötaustaista hoivatoimijaa! Suu ymmyrkäisenä hän miettii, mihin näistä kannattaa osallistua ja mihin kannattaa sitoutua. Ensin ei kukaan korviaan lotkauta heidän asiassaan – ja sitten on samalle päivälle useampia tilaisuuksia!

Muutama merkittävä sote-järjestötoimija on perustanut Alustapalvelu Sociala Oy:n, jonka tarkoituksena on toimia valtakunnallisesti ja alueellisesti. Se antaa jokaisen järjestön säilyttää identiteettinsä ja omaleimaisuutensa, mutta pyrkii tarjoamaan valtakunnalliset skaalaedut. Se on tällä hetkellä pisimmälle viety yhteistoiminta-alusta ja pian on tietojeni mukaan tulossa julkistus ensimmäisestä konkreettisesta, järjestöjä hyödyttävistä ja skaalaetuja tarjoavista palveluista.

Harras viestini on, että eri toiminnot ja pyrkimykset kannattaa nyt koordinoida keskenään. Se ei onnistu, ellei järjestöpäättäjillä ole syvällistä ymmärrystä palvelutoiminnan haasteista.

Eivät kaikki järjestöt koskaan lähde yhteistyöhön. Tärkeintä on, että ne, joiden palvelutuotanto on kireimmässä kilpailutilanteessa, saa yhteistyöstä buustia. Ja mitä laajempi yhteisrintama on, sitä parempi. Ja että kaikessa otetaan kilpailulainsäädäntö huomioon ja toimitaan sen puitteissa.

Monet järjestöt ovat erinomaisen hyvin hoidettuja. Yhdessä kaikki pärjäisivät paremmin esimerkiksi asiakas-/palvelusetelimaailmassa ja henkilökohtaisen budjetin oloissa. Niillä kun edelleen näyttäisi olevan kannatusta.

Yhteisö- ja solidaarisuustalouden asemaa parannettava

Mutta myös julkisen vallan eli lähinnä valtiovallan tulisi taata se, että järjestöt voisivat edelleen aidosti olla palvelutuotannossa mukana.

YHAjory
Järjestöille Yhteisen hyvän alustaa rakentamassa tohtori Raimo Ikonen, Essoten johtaja Risto Kortelainen ja toiminnanjohtaja Elina Pajula.

Sipilän hallituksen sote-uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena oli se, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita olisivat voineet tuottaa niin julkiset, yksityiset kuin kolmannen sektorinkin toimijatkin. Soten valmisteluaineistossa kuitenkin realistisesti todettiin se, että varsinkaan pienemmillä yrityksillä ja järjestöillä ei olisi ollut samoja mahdollisuuksia riskin ottoon kuin isommilla toimijoilla. Seuraavassa sotessa ei saa olla tällaista ennaltamäärättyä epäonnistumista millekään taholle.

Suomeen on hiipinyt vaivihkaa myös järjestöjä vieroksuva hallintokulttuuri muutamille hallinnon alueille. Niinpä esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä on joissakin tapauksissa pyritty torppaamaan vuosia hyvin työllistämishankkeita hoitaneiden järjestöjen työtä ja siirtämään toimintoja yrityksille. Mitä järkeä sivuuttaa järjestöt?

Hoivakohu, Ei myytävänä -kampanjan keskeiset periaatteet ja tarve saada kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville integroituja arjen tuen ja palvelun kokonaisuuksia suorastaan huutavat järjestöjen palvelutuotannon perään.

Suomessa tarvitaankin nyt laaja, Euroopan parlamentin ja komission suosittama yhteisö- ja solidaarisuustalouden aseman nosto sosiaalisten ongelmien, alueellisen eriarvoisuuden ja myös ympäristökysymysten ratkaisemiseksi. Järjestöillä tulisi olla yhdenvertaiset edellytykset yritysten rinnalla varsinkin, kun niillä on laaja-alainen lähestyminen asiakasryhmän tuen ja palvelun tarpeisiin ja koska mahdollisesti syntyvä voitto käytetään toiminnan edelleen kehittämiseen.

Jorma Niemelä

Ps. Pian ilmestyy julkaisu Järjestöt sote-Suomea rakentamassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s