Mistä on kyse yhteisö- ja solidaarisuustaloudessa?

eu parlSosiaali- ja terveysjärjestöjen palvelutuotannon ja osuustoimintaliikkeen piirissä on nousemassa keskustelu yhteisö- ja solidaarisuustaloudesta. Vaikka keskustelu siitä alkoi jo 1830-luvun Ranskassa, se saattaa nousta omassa ajassammekin vastareaktioksi raa’alle voitontavoittelulle ja arvoiltaan vääristyneelle kapitalismille.

Euroopan parlamentti patisteli vuonna 2015, että jäsenmaiden tulisi selkeästi ja voimakkaasti lähteä edistämään yhteisötaloutta. Parlamentin mukaan yhteisötalous ja solidaarinen talous edistävät kestävämpää, älykkäämpää ja osallistavampaa talousmallia (smart and inclusive economic model). Se vahvistaa myös Euroopan unionin sosiaalista mallia.

Parlamentin keskeisenä perusteena oli se, että talous- ja rahoituskriisin seurauksena köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen olivat lisääntyneet, samoin kuin pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus.

Yhteisö- ja solidaarisuustaloutta olisi pidettävä tämän muutoksen liikkeellepanevana voimana. Ne voivat auttaa sosiaalisten, ympäristö- ja talouskysymysten tasapainottamisessa.

Talous- ja finanssikriisi oli vaikuttanut eniten kaikkein syrjäytyneimpiin ja työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten vammaisiin, ikääntyneisiin, naisiin, pitkäaikaistyöttömiin ja epäedullisessa asemassa oleviin työntekijöihin.

yhttal1
Tiistaina Helsingissä mietittiin yhteisötalouden innovatiivista merkitystä Suomessa.

Parlamentin mukaan talous- ja rahoituskriisiä olisi pidettävä tilaisuutena kehittää Euroopan unionin talousmallia kestävämmäksi. Kestävämmäksi se tehdään ottamalla paremmin huomioon sosiaalinen ja alueellinen koheesio ja ympäristön kestävyys.

Jäsenvaltioiden talous- ja rahoitustilanteen parantumisen yhteydessä olisi tuettava voimakkaasti osallistavaa ja kestävää laadukkaiden työpaikkojen luomista. Juuri tässä yhteisötalous ja solidaarinen talous voisivat edesauttaa tavoitteen saavuttamista.

Yhteisö- ja solidaarisuustaloutta olisi pidettävä tämän muutoksen liikkeellepanevana voimana. Ne voivat auttaa sosiaalisten, ympäristö- ja talouskysymysten tasapainottamisessa.

annebland
Anne Bland Uusianetworksista kuvasi, miten useissa muissa Euroopan maissa yhteisötaloutta kannustetaan ja tuetaan.

Sen nähtiin edistävän useiden tärkeiden EU:n tavoitteiden saavuttamista, kuten työpaikkojen luomista ja säilyttämistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sosiaalista innovointia, maaseudun ja alueiden kehitystä ja ympäristönsuojelua.

Muutamissa tutkimusperinteissä yhteisötalous ymmärretään markkinoiden tai valtion epäonnistumisten ja heikkouksien (market/government failure) kautta. Tällöin yhteisötalous korjaisi tai täydentäisi valtion tai yritysten tuottamia palveluita. Tarkastelutapa on oikeutettu vain osin.

Hyödyllisempää on nähdä yhteisötalous visiona tulevasta oikeudenmukaisemmasta ja kestävämmästä taloudesta. Tällöin korostuvat yhteisötalouden arvopohjaisuus, rahatalouden ulkopuolelle kurottavien vaihtosuhteiden luominen sekä yhteisresurssien (commons) rakentaminen ja ylläpitäminen sekä kulttuurinen sopivuus eräiden yhteiskunnallisten haasteisiin vastaamisessa (Pirkkalainen 2017).

Yhteisötalouden sijaan käytetäänkin usein esimerkiksi termejä solidaarisuustalous, osallisuustalous, commons tai yhteisresurssit

Jaana Pirkkalaisen (2017) mukaan EU:ssa yhteisötalouden määrittelyssä on käytetty usein lyhennettä CMAF. Yhteisötalous käsitetään osuuskuntien (co-operatives), keskinäisten yhtiöiden (mutuals), yhdistysten (associations) ja säätiöiden (foundations) muodostamana taloudellisena toimintana. Määritelmä perustuu siis yhteisöjen juridiseen muotoon.

Yhteisö- ja solidaarisuustalouden tulkinnat ovat lähteneet Suomessa väärille urille, kun yhteisötalouden logiikkaa ei ole tunnettu tai kun yhteisötalous on tietoisesti yritetty runnoa yritysten formaattiin.

Mutta nyt yhteiskunnallisen yrityksen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitteiden kautta ollaan tuomassa yhteisötalouden määrittelyn sisään uusia toimintamuotoja ja toimijoita.

yhttal2
Voitaisiinko hoivakohun jälkeen aidosti miettiä, miten kaikki palveluiden tuottajat olisivat aidosti samalla viivalla?

Voiton käyttämisen lisäksi yhteiskunnallisen yrityksen ominaisuuksiksi on hahmoteltu eettisyyttä ja innovatiivisuutta muiden muassa Arvoliiton piirissä ja toimesta syntyneessä kirjassa Arvovallankumous (Viljanen & Juuti 2018).

Euroopan parlamentin linjauksessa eettisyys jäsentyy mm. siihen, että pääoman sijaan etusija on ihmisillä ja yhteiskunnallisella päämäärällä, jäsenet toteuttavat demokraattista hallintoa,  etsitään jäsenten ja käyttäjien yhteistä etua, puolustetaan ja sovelletaan solidaarisuuden ja vastuullisuuden periaatteita, ylijäämä sijoitetaan uudelleen pitkän aikavälin kehitystavoitteisiin taikka jäsenten etujen mukaisten tai yleishyödyllisten palvelujen tarjontaan, jäsenyys on vapaata ja avointa ja hallinto toimii itsenäinesti ja riippumattomana viranomaisista.

Yhteisö- ja solidaarisuustalouden tulkinnat ovat lähteneet Suomessa väärille urille, kun yhteisötalouden logiikkaa ei ole tunnettu tai kun yhteisötalous on tietoisesti yritetty runnoa yritysten formaattiin.

Paavo Viirkorpi (2011) arvosteleekin sitä, että näin yhteiskunnallista yrittäjyyttä yritetään kehittää irrallaan siitä liiketoimintaekologisesta ympäristöstä, jonka osa se on ja jonka kanssa se muodostaa kokonaisuuden ja tuottaa tavoiteltuja tuloksia.

Jorma Niemelä

Parlamentin lausuma

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s