Suomen menestys: Laaja kansansivistys, elävä kansalaisyhteiskunta ja yhdessä rakennettu hyvinvointivaltio

JNpuhe2
Jorma Niemelä      (Kuva: Laura Jokisalo)

Arvoisat suomalaiset, hyvät kihniöläiset, hyvät naiset ja miehet!

Me suomalaiset olemme itsekin ihmetelleet, miksi niin monella mittarilla olemme maailman vakain, vapain, turvallisin ja onnellisin maa. Meillä on maailman paras hallinto. Meillä on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja meillä on maailman riippumattomin oikeuslaitos. Me olemme maailman paras maa kansalaisten perusoikeuksien vaalimisessa. Luetteloa voisi jatkaa.

Kuitenkin Suomi on maailmassa pieni ja piskuinen maa. Mistä tämä uskomaton menestys kansainvälisessä vertailussa johtuu?

Julkaisemme Jorma Niemelän puheen itsenäisyyspäivän juhlassa Kihniössä.

Johtuisiko se meidän pitkästä koulutushistoriasta, joka on luonut vahvan ja laajan kansansivistyksen pohjan? Jo keskiajalla toimivat kirkon ylläpitämät luostarikoulut, kaupunkikoulut useassa kaupungissa ja Turun katedraalikoulu. Tämä hyvämaineinen katedraalikoulu perustettiin todennäköisesti jo 1200-luvun puolivälissä.

itsenäisyysjuhla_Kihniö
Itsenäisyyspäivän juhla Kihniössä.

Kansansivistyksen asema vahvistui uskonpuhdistuksen jälkeen. Lukemisen taitoa piti opetella, että pääsi ripille ja avioliittoon. Turun piispa Juhana Gezelius vanhempi teki jo 1600-luvulla selkeän suunnitelman kansanopetuksen laajentamiseksi. Historiankirjat kertovat, että hän korosti sisäluvun merkitystä. Getzeliuksen ohjelmana oli, että jokaiseen seurakuntaan piti saada järjestetyksi yhden tai useamman henkilön, jotka pienestä maksusta kiertäisivät kylästä toiseen ja opettaisivat lähinnä nuorta polvea lukemaan.

1800-luvulla alkoivat nousta erilaiset sivistysliikkeet. Nuorisoseuraliike alkoi edistää itsekasvatus- ja sivistysaatteen mukaista monimuotoista kansanvalistustoimintaa, lukutaitoa ja kirjastolaitosta. Työväen sivistysliike käynnistyi 1860-luvulla.

Kansanopetus sai systemaattisen muotonsa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä. 1921 tuli oppivelvollisuuslaki, joka muutti kansakoulun kuusivuotiseksi ja kiertokoulujen piti muuttua pysyviksi kouluiksi myös maaseudulla.

Suomen koululaitos uudistettiin perinpohjaisesti peruskoulun 1960- ja 1970-lukujen aikana. Kiistoista huolimatta luotiin peruskoulujärjestelmä. Se mahdollisti yleissivistävän koulutuksen kaikille suomalaisille varallisuudesta riippumatta.

Tässä yhteydessä en käsittele muuta koulutusta muuta kuin maininnalla siitä, että yliopistolaitoksen laajentaminen ja ammattikorkeakoulujen perustaminen ovat olleet osa tasa-arvoisen Suomen rakentamista. Kaikki tämä – koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille ja laaja kansansivistystoiminta – ovat luoneet pohjan ja perustan ainutlaatuiselle Suomen menestykselle.

Koulutettu kansa näkyy kaikkialla: maataloudessa, metsätaloudessa, yrittäjyydessä, teollisuudessa, kaupassa, kunnalliselämässä ja muussa hallinnossa – aivan kaikkialla niin täällä Kihniössä, Pirkanmaalla kuin koko Suomessakin. Nyt kun Suomi on saatu nousuun, yksi yllättävä keskustelunaihe onkin osaavan työvoiman riittävyys.

♦ ♦ ♦

Hyvä juhlaväki! Toinen keskeinen lähde Suomen menestykselle on ylipäätään idea itsenäisestä Suomesta. Tällä terveellä kansallisaatteella on pitkä kulttuurihistoria, mutta sen sanoittajia olivat mm. J.V. Snellman ja sellaiset kirjailijat kuin esimerkiksi Aleksis Kivi.

JNpuhe1
Kuva: Laura Jokisalo

Ei voi myöskään sivuuttaa 1800-luvulla virinnyttä kansalaisyhteiskuntaa. Erilaisissa järjestöissä alettiin ajaa sosiaalisia ja sivistyksellisiä tavoitteita. Kansa oppi järjestäytymään, asettamaan tavoitteita ja toimimaan yhdessä. Monissa kristillis-sosiaalisissa liikkeissä naiset olivat keskeisessä asemassa. Sen kautta miehillekin tuli selväksi naisten yhteiskunnallinen pätevyys. Niinpä Suomi antoi ensimmäisenä maana Euroopassa naisille äänioikeuden vuonna 1906 ja maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot valittiin Suomen eduskuntaan 1907.

Itsenäisyys ja poliittinen demokratia edellyttivät siis, että niitä tavoitteli kansa, jolla oli valistusta, tietoa ja kokemusta yhteisten asioiden hoidosta. Kansalaisyhteiskunnassa kansa oli oppinut järjestäytymään, asettamaan tavoitteita ja toimimaan yhdessä.

Itsenäisyys ja poliittinen demokratia edellyttivät siis, että niitä tavoitteli kansa, jolla oli valistusta, tietoa ja kokemusta yhteisten asioiden hoidosta. Silti Suomen itsenäistyessä 1917 elettiin kriittisiä historian hetkiä ja yhtä kriittistä aikaa elettiin 100 vuotta sitten 1918. Maassa oli venäläisiä joukkoja ja suomalaiset nousivat toisiaan vastaan. Juuri itsenäistynyt valtio kävi taistelua vallasta ja hallitusmuodosta. Käytyjen sotatoimien lisäksi historian lehtien sivut värjäytyivät verisiksi terrorista.

sanakrihaudalla
Sankarihaudoille laskettiin seppeleet.

Kevään sota jätti kipeät haavat kansakuntaan vuosikymmeniksi. Ei ollut helppoa myöskään sodan melskeissä ja sen jälkeen sopia siitä, miten maata hallitaan. Olihan sodan kuluessa ehditty kutsua Suomen kuninkaaksi saksalainen Friedrich Karl arvonimellä ”Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä”. Ennen kuin tämä ”isäntä” ehti saapua Suomeen, poliittinen tilanne kävi saksalaiselle monarkille mahdottomaksi.

Tänä päivänä voimme olla onnellisia siitä, että tasavaltalaisuus lopulta voitti. Demokraattinen Suomi mahdollisti sen, että erilaiset poliittiset näkemykset ja liikkeet joutuivat hakemaan valtakirjansa kansalta ja etsimään yhteistä tietä Suomelle.

Niinpä Suomen kansa oli riittävän yhtenäinen sen joutuessa toisen maailmansodan alkaessa Saksan ja Neuvostoliiton pelinappulaksi. Käytyjen raskaiden sotien jälkeen itsenäisyytensä säilyttänyt Suomi alkoi etsiä rauhanpolitiikkaa julistautumalla puolueettomaksi ja etsimällä yhteistyötä niin itä- kuin länsisuhteissa. Ja mitä enemmän liikkumatilaa tuli idän suunnalta, sitä vahvemmin sitouduttiin eurooppalaiseen yhteistyöhön ja eurooppalaisiin arvoihin. Kauppapolitiikan kannaltakaan nämä rauhanpolitiikan linjaukset eivät ole olleet huonoja.

Osa Suomen tarinaa on hyvinvointivaltion luonti. Sen menestyksen salaisuus oli siinä, että maaseudun ja kaupungin poliittiset voimat yhdistivät voimansa luodakseen suomalaisen hyvinvointivaltion. Sen tavoitteena on luoda yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet kaikille kansalaisille. Totta kai hyvinvointivaltioajattelun taustalla oli myös Suomessa saarnattu protestanttinen kristillisyys. Saarnatuoleista oli saarnattu esivallan vastuuta kansalaisistaan ja kansalaisten vastuuta rakastaa lähimmäisiään. Tätä yhteyttä ei ole vaikea havaita, kun kartalta katsoo protestanttisen kristillisyyden ja pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden alueet – aika identtisiä ne ovat.

Kaikista näistä langoista on kudottu Suomen menestys ja sen kansan onni.

Kaikista näistä langoista on kudottu Suomen menestys ja sen kansan onni. Laaja kansansivistys, elävä kansalaisyhteiskunta järjestöineen ja puolueineen, demokraattinen tasavaltalainen hallitusmuoto, onnistunut sisäisen ja ulkoisen rauhan luonti, lähtökohtaeroja tasaava hyvinvointivaltio, lähimmäisenrakkaus ja solidaarisuus, riippumaton oikeuslaitos, vähäinen korruptio ja laaja sanan- ja uskonnonvapaus ovat keskeisiä juonteita menestyksessämme kansana ja valtiona.

♦ ♦ ♦

Hyvät kuulijat! Mutta onko tasavallassa kaikki hyvin?

Eipä ole. Otan esille yhden kaikkein keskeisimmän ja vaikeimman tulevaisuuskysymyksen. Suomi on ollut eurooppalaisessa tuloerojen vertailussa varsin hyvässä asemassa ja se on varmasti yksi syy kansamme menestykseen. Meillä tuloerot eivät ole tällä vuosikymmenellä juurikaan muuttuneet. Kun valtiontaloutta on laitettu kuntoon, se on merkinnyt lievää tuloerojen kasvua. Sen vaikutuksen on kuitenkin joko lähes kokonaan tai kokonaan kumonnut työllisyyden paraneminen.

Köyhyys ja huono-osaisuus ovat kasautumassa perheiden taakaksi tavalla, joka on kumoamassa hyvinvointivaltion lupauksen tasavertaisista mahdollisuuksista.

Mutta köyhyys ja huono-osaisuus ovat kasautumassa perheiden taakaksi tavalla, joka on kumoamassa hyvinvointivaltion lupauksen tasavertaisista mahdollisuuksista. Vanhempien matala koulutusaste, heikko taloudellinen tilanne, päihde- ja mielenterveysongelmat ja perheen kokema kuolema tai erokriisi ovat selkeästi yhteydessä lasten hyvinvointiin, mahdollisuuksiin kouluttautua ja rakentaa omaa, itsenäistä elämää. Lapset selviytyvät yhdestä tai joskus kahdestakin uhkatekijästä, mutta mitä enemmän riskitekijöitä on elämässä, sitä vaikeampaa selviytyminen on. Ongelmat jämähtävät varsin usein myös ylisukupolvisiksi.

Olisi äärimmäisen tärkeää, että tekeillä olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sosiaalipalvelujen uudistus olisi yhtä keskeinen kehittämisen alue kuin terveydenhuollon palvelut. Onneksi lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista ja sillä on saatu paljon aikaan kaikissa maakunnissa. Me tarvitsemme myös sosiaaliturvan uudistuksen, ja tästä tarpeesta poliittiset puolueet ovat yksimielisiä – tavoitteista ja keinoista ei ehkä niinkään.

Mutta ihminen ei elä vain palveluista eikä edes etuuksista – niin tärkeitä kuin ne ovatkin. Kuten Aila Paloniemi taannoin kirjoitti, että arvioiden mukaan Suomessa joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Nämä lapset jäävät usein yksin mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvän häpeäleiman vuoksi. Vaikeneminen ja perheen ongelmien peitteleminen, yksinäisyyden, erilaisuuden ja ulkopuolisuuden kokemukset lisäävät lasten syrjäytymisriskiä. Monet kantavat syvää häpeää ja kokevat osattomuutta.

Lisäksi perheeltä on saattanut kadota luottamus viranomaisiin ja luottamus muihin ihmisiin. Elämästä on kadonnut usein myös toivo ja usko tulevaisuuteen.

Sote-uudistuksen valmisteluasiakirjat puhuvat paljon osallisuudesta ja näkevät järjestöjen tärkeän merkityksen osallisuuden luomisessa. Mutta haastan järjestöjä paljon enempään. Osallisuus on hyvä lähtökohta, mutta tavoitteena tulee olla toimijuus – se on, että syntyy aktiivinen kansalaisuus. Ja jotta osallisuus ja toimijuus syntyisivät, tarvitaan kokemusta arvokkuudesta, tarvitaan oman minäkuvan ja identiteetin vahvistumista. Ja viimeisenä tavoitteena tulee olla se, että mitä kaiken jälkeen toipunut ja vahvistunut kansalainen voi tehdä toisten hyväksi!

Kristillisillä järjestöillä ja seurakunnilla voi olla aivan ratkaiseva merkitys jopa vaikeimmissa elämäntilanteissa siinä, kuinka ihminen voi löytää oman arvonsa, identiteettinsä, toivonsa ja osallisuuden kokemuksensa. Tätä aikoinaan selvittelin sosiaalipolitiikan väitöskirjassani.

♦ ♦ ♦

mm_mestari
Kihniön vuoden urheilijana palkittiin  Samuli ”Twixie” Herrala, joka oli e-urheilun maailmanmestaruusjoukkueessa.

Hyvä juhlakansa! Mitä sitten tulisi tehdä, että osalla kansasta ei olisi tätä epätoivon kierrettä eikä vauras, hyvinvoiva, onnellinen Suomemme murentuisi? Mitäpä jos jatkossa keskityttäisiin kolmeen keskeiseen asiaan. Minun on hyvä tätä ehdottaa, kun en ole koskaan ollut ehdokkaana missään muussa poliittisessa vaalissa kuin kerran ylioppilaskunnan vaaleissa 1970-luvun alkupuolella.

Ensimmäisenä on ilmastonmuutoksen ehkäisy. Toisena olisi työllisyysasteen nostaminen ja valtiontaloudesta huolehtiminen niin, että voisimme ylläpitää hyvinvointivaltiota. Ja kolmantena olisi kaikin voimin, kaikin keinoin ja kaikin voimavaroin pureutuminen perheiden hätään ja ylisukupolvisiin kierteisiin.

Syvät kulttuuriset ja sosiaaliset muutokset eivät tapahdu sormia näpsäyttämällä, mutta nyt on aika luoda aiempaa vankempi perusta sille, että 130 000 köyhyysrajan alapuolella elävän lapsen elämään tulisi toivo ja tulevaisuus.

♦ ♦ ♦

Hyvät suomalaiset, hyvät kihniöläiset! Toivottakaamme toisillemme hyvän maan kansalaisina hyvää itsenäisyyspäivää. Ja pidetään huolta siitä, että tämä olisi hyvä maa myös kaikille suomalaisille, Suomessa asuville ja tuleville sukupolville.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s