Sote liikahti eteenpäin – mitä StV:n lausunto vaikuttaa järjestöihin?

eduskuntaPIKA-ANALYYSI. Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) on sitten puhunut. Se antoi mietintöluonnoksensa tänään julkisuuteen. Onko varsin laajoissa ja perusteellisissa mietinnöissä järjestöille oleellisia muutoksia esitetty?

Varsin kiinnostava on huolellisesti perusteltu esitys sen huolehtimisesta, että järjestöavustuksiin ei synny katkoksia muutoksen melskeissä. Miten tämä käytännössä hoidetaan, jää avoimeksi. Mutta tärkeä nosto mietintöön.

Seuraavassa tarkastelen muutamia järjestöjen kannalta oleellisia kohtia sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksista.

Maakuntalakiluonnos

Kaikkein merkittävin muutos lienee maakuntalain 8. pykälään (Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnassa) ehdotettu lisäys. Pykälän loppuun jo valtioneuvosto teki lisäyksen, jonka mukaan ”maakunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa”. Nyt StV ehdottaa uutta lisälausetta:

”Maakunnan on myös osaltaan tuettava sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.”

Tätä valiokunta perustelee mielestäni poikkeuksellisen perusteellisesti ihan omassa luvussaan, joka on otsikoitu ”Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö”.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa mietinnössään, että sosiaali- ja terveysalan järjestöjen asema merkittävinä palvelujen tuottajina sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentajina samoin kuin vertaistuen tarjoajina on maassamme historiallisesti pitkä.

StV valiokunta
Valiokunnan jäseniä SuomiAreenalla Porissa viime kesänä.

Valiokunta pitää tärkeänä, ettei kansalaisjärjestöjen työ ja vapaaehtoistoiminnan keskeinen rooli kansalaisten arjessa heikkene uudistuksessa. Siksi on välttämätöntä, että järjestötoiminnan tukemista voidaan jatkaa niin kuntien kuin maakuntien toimesta myös uudistuksen jälkeen.

Niinpä StV ehdottaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaan lakiehdotukseen maakunnille tätä koskevaa velvoitetta. Muutosvaiheessa on valiokunnan näkemyksen mukaan tarpeen huolehtia siitä, ettei avustamiseen synny katkoksia.

Valiokunnan perustelut on vankat: Pahimmillaan sote-järjestöissä vuosittain tehtävä 21 000 henkilötyövuotta vastaava määrä vapaaehtoistyötä saattaa vaarantua.

Vapaaehtoistyön korvaaminen palkkatyöllä tulisi – kuten valiokunta toteaa – erittäin kalliiksi. Hieman kryptinen on maininta, että sote-uudistuksessa pitää tunnistaa myös se, miten veikkausvoittovaroista myönnettävät avustukset vaikuttavat järjestöjen toimintaan ja mahdollisuuksiin osallistua palvelutuotantoon. Valiokunta katsoo, että rahoituksen turvaamiseksi tulisi laatia valtakunnallinen ohjeistus.

Valiokunta korostaa lakiehdotuksessa olevaa näkökulmaa siitä, että järjestöjen yleishyödyllinen toiminta ja vertaistuki on hyvä sisällyttää myös maakunnan lakisääteisiin strategioihin ja julkiseen palvelulupaukseen. StV asettuu tukemaan myös Braxin ehdotusta, että maakuntien ja kuntien valtionosuuksissa on syytä ottaa huomioon alan järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö esimerkiksi sisällyttämällä yhteistyö sote-järjestöjen kanssa liikuntajärjestöjen tavoin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoreihin.

Järjestämislaki

Valiokunta ehdottaa järjestämislain 8 §:n täydentämistä maakunnan yhteistyöstä järjestöjen kanssa.

Valiokunta ehdottaa säännöksen täydentämistä lisäksi siten, että maakunnan on myös osaltaan tuettava sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä esimerkiksi antamalla asiantuntija-apua, luovuttamalla toimitiloja järjestöjen käyttöön ja maakunnan harkinnan mukaan myös myöntämällä avustuksia järjestöille.

Valinnanvapauslakiluonnos

Valinnanvapauslain osalta StV on kuullut järjestöjen huolen asiakassetelin perusteluiden epämääräisyydestä. Itse myös puutuin mm. tähän kohtaan kuulemistilaisuudessa. Valiokunta ei esitä muutosta lakiin.

SvT toteaa, että sosiaalisen kuntoutuksen kuulumisen asiakassetelin piiriin on myös katsottu vaarantavan järjestöjen mahdollisuuden tarjota jatkossa matalan kynnyksen palveluja ja varhaista tukea ja saada niihin veikkausvoittovaroja.

Valiokunta noudattelee esityksessään aika lailla selvityshenkilö Tuija Braxin luonnostelemaa menettelyä. Maakunnan olisi tarkoituksenmukaista kartoittaa esimerkiksi alueellaan olevaa järjestötoimintaa ennen kuin se tekee päätöksen lain 24 §:n mukaisesti palvelujen tarkemmasta sisällöstä.

Maakunta voi hallintopäätöksellään muun muassa määritellä, että maakunnassa esimerkiksi järjestöjen veikkausvoittovaroilla ylläpitämää klubitalo-toiminta ei ole sosiaalihuoltolain 17 §:n mukaisen sosiaalisen kuntoutuksen osa.

Valiokunta toteaa kuitenkin, ettei järjestöjen eikä palveluntuottajien näkökulmasta ole toivottavaa, että maakuntien ratkaisut sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen sisällöstä poikkeavat maakunnittain kovasti toisistaan. Toive on hyvä, mutta kyllä seurauksena saattaa pahimmillaan olla melkoinen sekamelska.

Kaikkein suurimpana vaarana näen, että jokin maakunta siirtää vapaaehtoistyön ja vertaistuen markkinoiden piiriin. Se olisi lopun alkua kansalaisyhteiskunnan aidoimmille toiminnoille.

Kysymys on nimenomaan sosiaalisen kuntoutuksen määrittämisestä ja rajauksesta. Sinänsä asiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti voivat tuoda ratkaisun mm. järjestöjen arvostelemaan yksiniittiseen kilpailuttamiseen tavalla, jossa kansalainen joutuu heittopussin asemaan.*)

Tuottajalakiluonnos

Tuottajalaissa ei juuri järjestöjä erillisinä käsitellä.

Sen valiokunta toteaa yksiselitteisen selvästi, että esimerkiksi järjestöjen osana yleishyödyllistä toimintaansa tuottamat vastikkeettomat palvelut eivät kuulu lain soveltamisalaan. Sen sijaan järjestöjen vastikkeellinen palvelutuotanto on sääntelyn piirissä.

Mutta toivottavasti valinnanvapauslain nojalla ei sitten muuteta näitä vapaaehtoistyön vastikkeettomia ”palveluja” vastikkeellisiksi.

Jorma Niemelä

*) Kappale lisätty 8.11. täsmennyksenä sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun perusteella. Blogia täydennetty myös luvulla järjestämislaista. Tässä blogissa olen käsitellyt vain StV:n linjauksia. Muissa blogeissani (www.doktriini.fi) olen tarkastellut soten vaikutuksia järjestöihin laajemmin.

Yksi kommentti artikkeliin ”Sote liikahti eteenpäin – mitä StV:n lausunto vaikuttaa järjestöihin?

  1. Kiitoksia paljon Jorma Niemelä selkeästä pika-analyysista. Huolettaa, miten sosiaaliselle kuntoutukselle käy, koska markkinoilla on monenlaista toimijaa ja vaikutusten mittaus on vaikeaa. Parhaimmillaan markkinatoimija voi tuottaa laadukasta ja eteenpäin vievää sosiaalista kuntoutusta, mutta sitten on niitä, jotka eivät lähde ihmisen tilanteesta, vaan menevät siitä, missä aita on matalin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s