Tuija Brax: Järjestötyön edellytykset edellyttävät täsmennyksiä ja lisätoimia

Brax_kuva2PIKA-ARVIO – Tuija Braxin väliraportti ministeri Annika Saarikon toimeksiannosta tehtävästä yleishyödyllisiä yhteisöjä sote-järjestelmässä koskevasta selvityksestä on tullut julkisuuteen eilen. Raportista näkyy ammattitaitoisen juristin, entisen oikeusministerin, kädenjälki. Esitysten taustalla on myös vankka yhteiskunnallinen osaaminen ja kansalaisyhteiskunnan tuntemus.

– Sote-uudistus voi järjestötyön edellytysten näkökulmasta onnistua hyvällä jatkovalmistelulla ja uudistuksen käytännön toimeenpanolla, jos selvityksen sinänsä lukuisat ja tärkeät mutta kohtuudella toteutettavissa olevat tarkennus- ja lisätoimiesitykset toteutetaan, Tuija Brax kiteyttää selvityksensä.

Selvityksessä tarkastellaan järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa suhteessa uuteen kunta-maakunta-asetelmaan, rajapintoja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen että palvelutuotantoon ja järjestöjen kumppanuusmahdollisuuksia yksityisten tai julkisten sote-toimijoiden kanssa.

Loppuraportti ilmestyy kesäkuun lopussa.

Jatkotyöhön luvattuja ja toivottuja teemoja

Braxin selvitys nostaa hyvin keskeisiä teemoja, mutta jatkotyöhönkin jää vielä kosolti selvitettävää. Nostan ne heti aluksi esiin.

Brax1 kansiPalvelutuotannon asemaa on käsitelty väliraportissa ohuesti, mutta loppuraporttiin on luvassa syvällisempi käsittely.

Järjestöjen osuus maakuntien ja yhteistoiminta-alueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioekosysteemissä sivuutetaan kokonaan, vaikka lain perusteluissa useissa kohdissa korostetaan sillä kohdin yhteistyötä myös järjestöjen kanssa (ks. esim. vuosi sitten julkaisemani blogi).

Järjestöjen, varsinkin pienten vapaaehtoisjärjestöjen, tilakysymyksiä on kolmessa kohdassa sivuttu, mutta muutaman satasen tai tuhannen euron budjetilla toimivalle vapaaehtoistyölle on elintärkeää, saavatko ne tiloja käyttöönsä. Kun lakiperusteluissa tätä asiaa on sivuttu, kannattaisi se ottaa lähempään tarkasteluun.

Kasvupalveluissa toimivien järjestöjen asemaa olisi myös tarkasteltava syvällisemmin – aivan kuten Brax raportin loppupuolella toteaa. Samalla kun luin väliraporttia kuuntelin toisella korvalla kansliapäällikkö Jari Gustafssonin haastattelua kasvupalveluiden uudistamisesta radion Ykkösaamussa.

Eipä siellä puhuttu järjestöistä, joilla on ollut suuri vastuu kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevista kansalaisista. Pelkään, että vaikein ryhmä jää heitteille uudistuksessa, vaikka Gustafsson ihan hyvin korosti sitä, että tulevassa maakunnassa sote- ja kasvupalvelut voivat olla aikaisempaa kiinteämmässä yhteistyössä.

Esitetyistä hyte-kriteereistä järjestöt eivät juuri kostu

Nostan väliraportista esille muutamia, ihan vain muutamia mutta tärkeitä teemoja. Ensinnäkin Tuija Brax on nostanut esille sen, kuinka onnettomia hyte-kriteerit ovat järjestötoiminnan kannalta – lukuun ottamatta liikuntajärjestöjä. Ihme, kuinka vähän järjestöt ovat nostaneet keskustelua kriteereistä ja kuinka vähän ne ovat tuoneet vaihtoehtoisia, toimivia indikaattoreita esiin.

Brax_kuvaKorjauslinjoja on ainakin kaksi. Brax ehdottaa, että ns. hyte-indikaattoreihin on lisättävä sote-järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö samalla lailla kun niissä on jo liikuntajärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö mainittuna.

Toinen linja olisi lisätä erilaisia vaikutusindikaattoreita: Esimerkiksi kuinka paljon järjestöt poistavat vakavaa yhteiskunnallista ongelmaa, yksinäisyyttä, tai kuinka tehokkaasti ne mahdollistavat osallisuutta vaikka vaikeimmille ryhmille kuten kriminaali-, päihde- tai mielenterveyspalveluita käyttäville.

Mittareiden luominen voi olla hankalaa, mutta nykyiset indikaattorit suuntaavat huomioon vain aika rajatuille, vaikkakin sinänsä tosin tärkeille alueille.

Kilpailuneutraliteettiin neuvottelumenettely?

Järjestöavustusten mahdollinen vaikutus kilpailuhaittana markkinoille nousee tavan takaa julkiseen keskusteluun, vaikka kilpailuhaittavaikutuksia on torjuttu jopa ylivarovaisuudella.

Tuija Brax ehdottaa, että vähäistä suuremman kilpailuhaitan arviointia varten on perustettava soft law-perustainen asiantuntijaelin, joka kutsuttaisiin koolle noin maakuntavaalikauden puolessa välissä arvioimaan sille lähetettyjä väitteitä järjestöavustusten vähäistä suuremman kilpailuhaitan aiheuttamisesta.

Tätä kannattaa vakavasti harkita, koska sen kautta voitaisiin löytää neuvottelemalla ratkaisu, jolla järjestölähtöistä toimintaa voitaisiin maakunnassa jatkaa riittävän kilpailuneutraalisti. Nythän pahimmillaan homma jää vain hoitamatta.

Ennustan, että kilpailuneutraliteettivaatimus alkaa toimia molempiin suuntiin. Jo nyt on huomattu, että jotkut maakunnat eivät voi aloittaa yhteistyötä vain yritysten kanssa. Hankkeissa on oltava mukana myös järjestöt.

Tarpeellisia lakitäsmennyksiä

Kiinnitin jo uuden valinnanvapausluonnoksen julkaisemisen jälkeen blogissani huomiota siihen, että esitys on sekava ja surkea sen suhteen, kuinka se määrittää sosiaalisesta kuntoutuksesta asiakassetelipalveluksi. Selvityksessä ehdotetaan poistettavaksi sosiaalihuoltolain kirjoitustavasta johtuva epäselvyys.

Erittäin järkevä ja tarpeellinen ehdotus koskee yhdistyslakia. Sitä tulisi muuttaa siten, että yhdistys voisi halutessaan muuttaa sääntöjään niin, että sillä on erilliseksi vastuunalaiseksi elimeksi nimetty toimitusjohtaja.

Se selkiyttäisi varsinkin palvelutuottajajärjestöissä vastuita maallikkoluottamushenkilöiden ja toimivan johdon kesken.

Selvityksiä ei kannata tilata, jos niitä ei toteuteta

Monessa kohdin väliraporttia lukiessa tuli mieleen, että mitäpä jos ministeriöt olisivat ottaneet vakavasti vuonna 2011 selvityshenkilöinä tekemämme esitykset (ks. Aaro Harju ja Jorma Niemelä: Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset)?

Järjestöjen kansallisessa avustamisessa olisi jo nyt siirrytty yhdenmukaiseen sähköiseen haku- ja asiointijärjestelmään, SGEI-järjestelmä olisi käytössä, Keski-Suomen yhteisöjen tuen (KYT) kaltaiset alueelliset neuvonta- ja tukiorganisaatiot olisivat valmiina joka ilmansuunnalla, säännöllinen kartoitus järjestöjen rahavirroista, toiminnan volyymistä ja vapaaehtoistyön määrästä olisi toiminnassa ja kuntia varten olisi jo luotu yhtenäinen sähköinen avustusten haku-, päätös-, maksatus- ja seurantajärjestelmä fiksun Tampereen malliin jne.

Teimme selvityksen kahdeksalle ministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriössä työtä jatkoi Raimo Ikosen työryhmä. Mutta monelta osin toimenpiteet jäivät tekemättä – tai niitä ollaan vasta nyt tekemässä.

Sekä julkinen valta että järjestöt olisivat nyt paljon paremmin valmistautuneita tulevaan, jos ehdotukset olisivat heti menneet toteutukseen – tai ainakin ne, joita Braxikin ehdottaa seitsemän vuotta myöhemmin.

Kaiken kaikkiaan meillä olisi nyt olemassa huomattavasti paremmat ehdottamamme tietovarannot (vaikka niin hienoa sanaa emme osanneet silloin vielä käyttää). Ne olisivat tukeneet tälläkin alueella tiedolla johtamista. Ja sitä Tuija Brax peräänkuuluttaa.

Hartaasti toivon, että kiireisessä lainsäädäntökäsittelyssä ja ministeriöiden toimissa Tuija Braxin esityksistä otettaisiin vaarin.

Jorma Niemelä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s