TEM:n uusi selvitys kannattaa lukea palvelutuotantojärjestöissä

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti tällä viikolla teettämästään selvityksestä. Ydinviesti oli, että maakunta voi tekemillään päätöksillä joko vahvistaa tai heikentää PK-yritysten toimintaedellytyksiä tulevassa toimintaympäristössä.

Järjestöissä kannattaa lukea selvityksen madonluvut. Järjestöjen palvelutuotannon kohtalo ei ole vain maakuntien käsissä. Kuten tällä sivustolla on useampaan kertaan todettu, järjestöjen tulevaisuus on hyvin paljon järjestöjen itsensä käsissä: miten ne uudistuvat ja ketjuuntuvat.

Valmisteilla oleva lainsäädäntö antaa maakunnille huomattavasti valtaa erityisesti valinnanvapauden palvelujen ja palveluntuottajien kompensaatioiden määrittämiseen, todettiin tiedotteessa.

Tuhannen palveluita tuottavan järjestön kannattaa lukea selvitys huolella. Vaikka tarkastelussa oli erityisesti sote-keskus, johtopäätöksiä on tehty suorien valinnanvapauspalveluiden lisäksi asiakasseteli- ja hebu-tuotantoon.

TEM-tarkasteluissa ei juurikaan eritellä järjestöjä omaksi lohkokseen, mikä toisaalta on perusteltua: Perusjuttujen pitää mennä samoilla sapluunoilla. Järjestöjen kannattaa kuitenkin miettiä sen lisäksi sen, miten ne kykenevät tuomaan omaleimaisuuttaan myös palvelutuotantoon ja mitkä ovat niiden erityishaasteita.

”Yhteistyöllä ja erilaisilla operaattorimalleilla pystytään tasoittamaan erityisesti suurten toimijoiden skaalaetuihin ja lisämyyntimahdollisuuksiin liittyviä kilpailuetuja”.

Suurimmaksi taloudelliseksi haasteeksi erityisesti sote-keskuksen toiminnan osalta tunnistettiin alkuvaiheen rahoitus, sillä jo pienenkin sote-keskuksen perustamisen vaatima alkuinvestointi on melko suuri asiakaspohjan ja tulovirran kehittyessä kustannuksia huomattavasti hitaammin.

Suositus on, että yritysten välisellä yhteistyöllä ja erilaisilla operaattorimalleilla pystytään tasoittamaan erityisesti suurten toimijoiden skaalaetuihin ja lisämyyntimahdollisuuksiin liittyviä kilpailuetuja, todetaan selvityksessä. Skaalaedut ovat järjestöjenkin Akilleen kantapää: jos tuhat järjestöä hankkii kaikki asiat erikseen ja yksin, se heikentää niiden selviytymismahdollisuuksia.

Siksi muutamat järjestöt ovat perustaneet Alustapalvelu Sociala Oy:n palvelemaan kaikkia, aivan kaikkia järjestöjä. Jos järjestöt nyt heräävät, on valmiina ja työn alla yhteistyöalustoja.

Skaala- ja resurssiongelmat nostetaan PK-yritysten osalta: ”PK-yrityksillä on huomattavasti heikommat lähtökohdat vastata kilpailuun digitaalisten palveluiden osalta, sillä PK-yritysten ei ole osaamisen eikä resurssien puitteissa mahdollista investoida niiden kehittämiseen ja käyttöönottoon samalla tavalla kuin suurilla yrityksillä”. Aivan sama haaste on järjestöjen palvelutuotannolla.

Ja selvitys jatkaa listaa: ”Tukitoimintojen, kuten teknologian, henkilöstön, yrityksen infrastruktuurin ja hankintojen suhteen PK-yritysten asemaa heikentävät skaalaedut, joita suuret yritykset voivat saada lähes kaikissa tukitoiminnoissa.”

”Ainoana merkittävänä etuna PK-yritysten osalta on tunnistettu mahdollisuus personoidumpiin työsuhteisiin esimerkiksi palkkauksen, etujen ja työn joustavuuden suhteen, selvityksessä todetaan”. Tähän voisi lisätä, että järjestöillä on se etu, että monet haluavat työskennellä kolmannen sektorin arvo- ja aatemaailmassa.

”Mitä aiemmin valmistautuminen yrityksissä aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on pärjätä valinnanvapauden alkaessa.” Sama pätee järjestöihin.

sote-keskuksen kustannukset
Esimerkki sote-keskuksesta. Samalla idealla kannattaa tarkastella mm. hoivapalveluita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s