Palvelujärjestöjen loukut ja mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

Jorma (2)LUENTO – Suomalaiset kansalaisjärjestöt alkoivat 1800-luvun puolenvälin jälkeen kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita varsinkin heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille. Monet sosiaalihuollon innovatiiviset, uudet työmuodot ovat alkaneet järjestöjen huolesta niistä kansalaisista, joita ei mikään muu taho palvellut.

Edelleenkin liki tuhat järjestöä tuottaa palveluita. Kuitenkin järjestöjen yli 150-vuotisen palvelutuotannon historian aikana osa palveluista on siirtynyt kuntien vastuulle, osa on siirtynyt kilpailutusten tai myyntien kautta yrityksille, osa on tehnyt tehtävänsä ja niiden elinkaari on päättynyt. Mutta elinvoimaisia palveluja on siis runsaasti jäljellä. Miten niiden käy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa?

Julkaisemme Jorma Niemelän puheenvuoron Alustapalvelu Sociala Oy:n julkistamistilaisuudessa Tampereella 5.4. Puheesta on myös pieni osuus videolla.Miksi uudessa sotessa tarvitaan järjestöjen palvelutuotantoa?

Miksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa edelleen tarvitaan järjestöjen palvelutuotantoa? Kysymys on ensinnäkin järjestelmän oikeutuksesta eli legitimiteetistä: Valmistellussa maakunta- ja sote-lainsäädännössä kuvastuu lainsäätäjän selkeä tahto, että palvelutuotannosta vastaisivat julkiset, yksityiset ja järjestöpohjaiset toimijat.

Toiseksi kysymys on järjestelmän kestävyydestä eli resilienssistä: Jos kansantulo taas joskus tulevina vuosikymmeninä romahtaa ja yksityinen pääoma siirtyy muualle, kenellä on hallussa osaaminen? Esimerkiksi Britanniassa on syntynyt paljon erilaisia yhteiskunnallisia yrityksiä kantamaan vastuuta.

Kysymys on kolmanneksi valinnanvapauden aidosta toteuttamisesta: Valinnanvapaus edellyttää aitoja vaihtoehtoja, joista valita! Kansalaislähtöisen toiminnan tulee olla yksi vaihtoehto.

Ja neljänneksi hyvinvointivaltio ja sen palvelut tarvitsevat kansalaisyhteiskuntaa vastatakseen osallisuuden tarpeisiin, ja monet erityisryhmät tarvitsevat puolestapuhujaa.

Laajemmat toimintamahdollisuudet, jos ne osataan hyödyntää

Eduskunnan käsittelyssä oleva laaja sote-lakipaketti antaa järjestöille paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palveluiden tuottaminen avaa eräistä riskeistä huolimatta järjestöille laajentuvia toimintamahdollisuuksia. Mutta niihin vastaaminen edellyttää niin järjestökoneiston trimmaamista uuteen asentoon kuin myös aivan uudenlaista yhteistyötä.

Palveluiden tarve arvioidaan jo nyt valmisteluvaiheessa kuntaa paljon laajemman väestöpohjan perusteella. Merkittävä osa järjestöjen palveluista on nyt kuntakohtaisia. Vaikka tuottaminen olisi jatkossakin paikallista, on hahmotettava oman järjestön toiminnan tulevaisuus osana maakuntaa.

Maakuntatason tarkastelu mahdollistaa palvelutuotantojärjestöille yhteistyötä, työnjakoa ja erikoistumista. Ja laajentumismahdollisuuksia niin omassa maakunnassa kuin maakuntarajan ulkopuolelle.

Valinnanvapauslainsäädäntö muuttaa toteutuessaan ansaintalogiikan. Tuottajien keskinäisestä kilpailuttamisesta siirrytään kilpailuun asiakkaista. Maakunta määrittää hinnan, jolla palvelu on kyettävä tuottamaan. Tällöin skaalaedut tulevat entistä tärkeämpään asemaan. Järjestöt saavat niitä vain yhteistyöllä.

Onnistuminen uudessa sotessa edellyttää järjestöjen päätöksentekokyvyn varmistamista. Sekä uudessa järjestelmässä että varsinkin murrosvaiheessa tarvitaan nopeaa ja samalla hallintovarmaa reagointia. Jos uudessa sotessa ei tarvitakaan tiettyä palvelua entisessä määrin, on kyettävä nopeasti hyödyntämään hyvät toimitilat ja osaava henkilöstö toisenlaisten – ja mieluimmin uudenlaisten – palveluiden tuottamiseen.

Tämä on järjestöjen kaikkein kriittisin menestystekijä lähivuosina.

Uusi aika, uudet mahdollisuudet

Järjestöjen päätöksenteossa saatetaan ymmärtää periaatetasolla uuden tilanteen vaatima yhteistyön tarve, mutta pelkona saattavat olla erilaiset valta-, kilpailu- ja etupiirikysymykset. Giljotiinikilpailutus on ollut omiaan johtamaan omien reviirien varjeluun.

Yhteistyötä onkin mielestäni ajateltava nyt aivan toisesta näkökulmasta. Alusta- ja jakamistalous tulee koko yhteiskunnassa ja globaalisti kasvamaan. Jakamistaloudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa toimijat jakavat vajaakäytöllä olevaa resurssia, esim. sosiaalipalvelua, tarjoamalla sitä muiden, esim. maakunnan ja ennen kaikkea maakunnan asukkaiden, käyttöön jonkin digitaalisen alustan kautta. Alustalla tarkoitetaan palvelua, jonka kautta resurssin omistava palveluntarjoaja ja palvelua etsivä loppukäyttäjä löytävät toisensa – joko ihan fyysisessä toimipisteessä tai digitaalisten palveluiden kautta.

Nyt ei ole tarve perustaa keskusjärjestöä tai liittoa, vaan nyt tarvitaan alusta- ja jakamistalouden joustavaa käyttöönottoa järjestöjen palvelutuotannossa. Samalla siitä tulee osaamisen jakamisalusta.

Toinen uusi näkökulma löytyy ekosysteemiajattelusta. Jos sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitellaan ainakin periaatetasolla palveluintegraatiota ja eheitä palveluketjuja, tuottajien olisi varottava niiden palveluketjujen pirstomista omalla toiminnallaan. Palvelujärjestelmä toimii parhaimmillaan alati kehittyvänä ja uudistuvana ekosysteeminä.

Valinnanvapauslakiehdotuksen mukaan asiakassetelipalveluntuottajan olisi annettava valinnanvapauslain mukaisesta toiminnastaan selvitys osallistumisestaan tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämistoimintaan ja sitä koskevista toimintaperiaatteista. Kannattaako jokaisen järjestön suunnitella ja toteuttaa tätä – ja onko se edes mahdollista pienille toimijoille? Ei todella. Nyt on syytä ja mahdollista luoda yhteistyön kautta järjestöjen innovaatioekosysteemejä.

Selviytyvätkö järjestöt?

Selviytyykö järjestöjen palvelutuotanto sote-myllerryksessä? Vastaukseni on kyllä, jos!

Järjestöt tulevat selviytymään, jos käyvät huolellisen kunto- ja uudistusohjelman läpi ja liittoutuvat uudella tavalla. Tällä en tarkoita, etteikö olisi hyvässä iskussa olevia järjestöjä, mutta olen esityksessäni tarkastellut koko järjestökenttää ja sen tilaa.

Kehittämistarpeita olen tarkastellut oheisessa Sote-analyysi_järjestöt_ja_Sociala_5_4_2018 -esityksessä. Siellä on vielä konkreettisemmin yksilöity erilaisia loukkuja ja mahdollisuuksia.

Soc yleisö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s