Ongelman vähättelystä vakavaan työhön

TAUSTATIETOA – Pelaamisen aiheuttamat ongelmat ja suoranaiset tragediat olivat suomalaisessa yhteiskunnassa pitkään aika lailla vaiettu ongelma. Yksilöt ja perheet häpesivät tulla julkisuuteen. Rahapeliyhtiöt pelkäsivät ongelmista puhumisen aiheuttavan häiriöitä liiketoimintaan. Palvelujärjestelmässä pelaamista ei oikein osattu käsitellä omana erityiskysymyksenään – ei ehkä aina osattu kuulla asiakkaan viestejäkään.

Raha-automaattiyhdistyksen johdossa osa heräsi 1980-luvun loppupuolella ongelman vakavuuteen – erityisesti on mainittava Esko Romppaisen nimi vastuullisena yritysjohtajana. Saimme kollegani Lasse Murron kanssa toimeksiannon perehtyä asiaan.

Kun on pakko pelata LM JNAloimme kerätä haastatteluaineistoa ongelmapelaajista ja ex-ongelmapelaajista. Oli melkoisen työn takana, että saimme riittävän määrän haastateltavia niin että laadullisen tutkimuksen aineisto alkoi saturoitua. Osa tarinoista oli poikkeuksellisen raskaita, vaikka olimme paljon aikaisemmassa työhistoriassamme kuulleet mm. päihteiden käyttäjien ja rikoskierteessä olevien kuvauksia elämästään.

Julkaisimme vuonna 1993 tutkimuksemme Kun on pakko pelata: riippuvuus, persoonallisuuden häiriö, kohtuuton harrastus vai eettinen konflikti? Julkaisutilaisuus oli täynnä mediaväkeä. Kiitos laajan mediahuomion monet ongelmasta kärsivät tulivat myös julkisuuteen ja uskalsivat puhua tästä aiemmin melko lailla vaietusta ongelmasta.

Seuraavan vuoden tammikuussa Lassen kanssa vaadimme Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (12.1.2014), että ”Suomessa tulisi saada aikaan selkeää ja johdonmukaista pelipolitiikkaa”.

MurtoJaNiemelä 12 1 1994Aloitimme myös kouluttaa sosiaali- ja terveydenhuollon väkeä tunnistamaan peliongelmat ja myös hoitopalveluita alettiin kehittää. Linjasimme niin, että oleellista oli pääsääntöisesti kehittää yleensä riippuvuushoitoja – siten, että ongelmapelaaminen tunnistetaan. Pelierityisille palveluille on oma paikkansa silloin, kun halutaan kehittää palvelu- ja hoitomuotoja.

Etunenässä aktivoituivat A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto – ja Sininauhaliitto kiinteässä yhteistyössä myös Tyynelän kehittämiskeskuksen kanssa. Monia, monia järjestöjä ja muita tahoja alkoi tulla mukaan kehittämistyöhön.

YPVuosituhannen taitteessa alettiin sitten lainsäädäntöäkin kehittää. Olimme Lassen kanssa kuultavina mm. sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Valiokunta korosti mietinnössään, että ”vaikkakin peliriippuvaisten määrä on maassamme suhteellisen vähäinen, olisi välttämätöntä taata ongelmapelaajille riittävän hoidon saanti ja resurssoida hoitoa tarvetta vastaavasti. Valiokunta toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluu myös ongelmapelaajien hoidon seuranta- ja koordinaatiotehtävä.”

”Valiokunta on kiinnittänyt huomiota pelaamisen sosiaalisten haittojen torjuntaan”, luki mietinnössä. Viestimme oli mennyt perille. Ja vastuutaho oli nyt selkeästi nimetty kuten valiokunta korosti: ”Arpajaisten toimeenpanosta aiheutuvien ongelmien seuranta ja tutkimus on lakiehdotuksessa selkeästi määritelty sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle”.

Niemelä 22 6 2001 pelivalvontaArvioin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla (22.6.2001) uutta lakia. Kannoin huolta siitä, saavatko valvonta ja seuranta käytännössä tarpeeksi voimavaroja. ”Pelitoiminta laajenee, monimuotoistuu ja monimutkaistuu. Pelaaminen tulee modernin teknologian kautta yhä helpommaksi ja nopeammaksi. Pelitapahtuman uusinta ja toisto sekä voittojen maksaminen tapahtuvat entistä lyhyemmillä viiveillä”, kirjoitin.

Pitkin matkaa Suomi on joutunut käymään Euroopan unionin kanssa keskusteluja yksinoikeusjärjestelmästään. Ainakin keskustelujen alkupuolella tutkimuksemme antoi ”kättä pidempää” neuvottelijoille.

Vaikka iät ja ajat on korttipeleillä ja muilla uhkapeleillä menetetty maita ja mantuja, ongelmapelaamista koskeva julkinen puhe tässä teknologian kauden muodossaan on siis varsin nuorta Suomessa.

On hienoa, että yhä enemmän tutkijoita, hoitopalvelujen tarjoajia, ehkäisevän työn asiantuntijoita ja hallintovirkamiehiä on perehtynyt asiaan. Nyt tarvitaan poliittista päättäväisyyttä luoda pitkäjänteinen rahapelipolitiikka.

Jorma Niemelä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s