Maakuntauudistuksen perusteita kannattaa pitää esillä

UUTISANALYYSIA – Maakunta- ja sote-uudistus on niin iso kokonaisuus, että pintapuolisilla heitoilla sen saa näyttämään milloin miltäkin huvittavan ja naurettavan välimaastossa. Julkisessa keskustelussa maakunnista kannattaisi pitää sekä faktoja että kokonaisuutta esillä.

Jokin aika sitten televisiossa viisaiden naisten ja miesten ryhmä leukaili maakuntauudistuksesta, kuinka nyt luodaan taas uusi hallintohäkkyrä. Kuinka typerää politiikkaa! Keskustelussa jäi tosin mainitsematta, kuinka monta hallintohimmeliä samalla puretaan. Kyytiä saavat avit, elyt, maakuntaliitot, sairaanhoitopiirit jne. Himmeleiden ja häkkyröiden määrä siis radikaalisti vähenee, ei lisäänny! Mutta tätä ei kannattanut mainita herkullisessa revittelyssä.

Mainitsematta jäi myös se, että jos kerta soteen tarvitaan leveämmät hartiat, ilman aluehallintouudistusta tarvittaisiin joka tapauksessa jokin organisaatio, jokin vaikkapa sitten laajennettu sosiaali- ja sairaanhoitopiiri. Jos ei maakuntia oteta ratkaisun avaimeksi, jätettäisiinkö sekava ja rönsyilevä väliportaanhallinto uudistamatta?

Radiossa puhuttiin politiikasta ja arvoista. Maakuntauudistus leimattiin pelkkänä – ja hieman epäilyttävänä – poliittisena arvoratkaisuna, joka väen väkisin toteutetaan. Arvokeskustelussa pohtimatta jäi se, että maakuntauudistus rakentuu myös esimerkiksi eurooppalaisiin arvoihin ja demokraattisiin arvoihin – useimmissa Euroopan maissa kun on demokraattisesti hallittu väliportaanhallinto. Tai mitä ovat eurooppalaiset hallinnon kehittämisen periaatteet, joissa puhutaan kansalaislähtöisyydestä, subsidiariteetista, regionalismista, alueiden autonomiasta jne.?

tutkijoidenmaakuntaHelsingin Sanomat julkaisi eilen (17.7.) alue- ja väestötutkijoiden tekemän aluerakenteen optimointisuunnitelman suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Tuloksena oli Suomen alueen ihanteellinen jakaminen 7 tai 12 maakuntaan silloin kun jako perustuu pelkästään väestön saavutettavuuteen. Perustana oli siis kaikkien suomalaisten yhteenlasketusta matkojen minimoinnista maakuntakeskuksiin nykyisellä tieverkolla. Sormiharjoitus on äärimmäisen looginen, mutta siinäkään ei oteta huomioon kaikkia ulottuvuuksia.

Maakuntahallinnon palvelut eivät tänä digitalisaation aikana enää tarvitse tieverkkoa eikä sosiaali- ja terveyspalveluja ole tarkoitus keskittää vain maakuntakeskuksiin!

Jos uudistus tehtäisiin vain terveyspalveluiden kannalta, pohjana voitaisiin käyttää viittä yliopistosairaala-aluetta eli entistä erva- eli erityisvastuualuetta. Osa palveluista on tarkoitus huolehtiakin uudessa sotessa näiden viiden yhteistoiminta-alueen voimin.

Ja olisihan sekin vaihtoehto ollut, että koko sote olisi annettu Kelan hoidettavaksi. Maa olisi ollut yksi kokonaisuus, Kelalla tietojärjestelmät valmiina. Toimeentulotukiuudistuksen toteutus olisi antanut varoittavan esimerkin muutostyön läpivientiin.

Tai että olisi runnottu kuntauudistus, jonka jälkeen meillä olisi ollut 50 tai 70 suurkuntaa ja siten sotella leveämmät hartiat.

Vaihtoehtoja on siis paljon, ja jokaisella vaihtoehdolla on sekä perusteensa että kannattajansa.

Jo liitoskuntien palveluita tutkittaessa on havaittu, että sosiaalityö tuppaa etääntymään ihmisten arjesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta päätöstä 18 maakunnasta voi pitää järkevänä kompromissina. Terveyspalveluiden järjestämisessä vähempikin määrä maakuntia olisi voinut ehkä olla paikallaan, mutta kansanterveystyön ja sosiaalipalveluiden kannalta 18 aluetta on taas liian paljon.

Jo liitoskuntien palveluita tutkittaessa on havaittu, että sosiaalityö tuppaa etääntymään ihmisten arjesta. Osa palveluita tarvitsevista jää suorastaan heitteille. Eikä se ole vain suomalainen havainto; eurooppalaisessa keskustelussa etsitään keskittämiselle vaihtoehtoja pienten organisaatioiden politiikasta ja paikallistason vahvistamisesta.

Kahdeksantoista maakunnan ratkaisu ei siis ole ongelmaton mutta se voi olla paras ja tarkoituksenmukaisin kaikista vaihtoehdoista.

Parhaillaan 18 alueella eli tulevissa maakunnissa on nyt vahva tekemisen meininki – jopa Uudellamaalla, joka pitkään jarrutteli ja hidasteli. Keskustelun soisi kääntyvän edessä olevien suurten kysymysten ratkaisemiseksi. Otan esiin erityisesti kolme haastetta.

Ensimmäinen niistä liittyy alueiden autonomiaan. Ymmärrän hyvin ne voimat, jotka pyrkivät luomaan vahvat ohjauslänget maakuntien kaulaan. Jos valtiontalous velkaantuu edelleen viiden miljardin luokkaa, on pakko yrittää hillitä julkisen talouden kustannuskehitystä. Lopputulos voi olla silti perin ongelmallinen alueiden autonomian, itsehallinnon ja demokratian kannalta.

Tavoitteena tulee olla maakuntien verotusoikeus ja niiden suunniteltua vahvempi itsehallinto. Vallan ja vastuun tulee kulkea käsi kädessä. Juuri paikkaperustainen hallinta on avain siihen, että alueiden erityispiirteet ja myös alueiden erilaiset voimavarat voidaan aidosti ottaa huomioon.

Toinen ratkaistava pulma liittyy hallinnon ja palveluiden uudistamiseen. Digitalisaatio luo suunnattomat uudenlaiset mahdollisuudet kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten palvelemiseen väliportaanhallinnossa. Siksi on tärkeää, että vanhoja organisaatioita ei vain ympätä yhteen vaan että luodaan aidosti uutta tehokkaampaa ja palvelempaa toimintaa.

Ilmeinen kipukohta on syntymässä suurten kaupunkien ja maakuntien suhteeseen elinvoimapalveluissa. Jos maakunta yrittää hallinnolla hallinnoimalla suitsia kuntien toimia, siitä ei hyvä seuraa. Jos taa suuret kaupungit kehittävät toimintojaan alueesta piittaamatta, ongelmansa on siinäkin. Tarvitaan dynaamisia ekosysteemejä, joissa alueiden voimavarat kumuloiden tukevat toisiaan.

Kahdeksantoista maakunnan ratkaisu ei siis ole ongelmaton mutta se voi olla paras ja tarkoituksenmukaisin kaikista vaihtoehdoista. Ainakin jos siitä tehdään paras malli!

Maakunta- ja sote-uudistus on niin iso kokonaisuus, että pintapuolisilla heitoilla sen saa näyttämään milloin miltäkin huvittavan ja naurettavan välimaastossa. Julkisessa keskustelussa kannattaisi pitää sekä faktoja että kokonaisuutta esillä.

Jorma Niemelä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s