Entä nyt, sote?

ARVIO – Perustuslakivaliokunta antoi sitten eilen lausuntonsa niin maakunta- kuin sote-lakiesityksistä (PeVL 26/2017 vp). Lausunnon arvoa – ja samalla valiokunnan arvoa – lisää se, että lausunto oli nytkin yksimielinen. Tulkinnat siitä, mitä lausunnosta seuraa, vaihtelivat sitten kyllä puolueittain suuresti. Mitä mietintö merkitsee järjestöille, jotka tuottavat palveluita?

Maakuntahallinto-osuus suuressa lakipaketissa ei kohdannut valiokuntakäsittelyssä ylivoimaisia esteitä. Kiinnostavaa oli, että perustuslakivaliokunta antaisi jopa laajemman yleistoimivallan maakunnille: ”Maakuntien puuttuva tai laissa rajoitettu yleinen toimiala on lähtökohtaisesti vastoin sitä itsehallinnon periaatetta, joka alueelliseen itsehallintoon perinteisesti on liitetty” ja että ”[P]erustuslakivaliokunta pitää selvänä, että maakunnan yleinen toimiala vahvistaisi maakunnan itsehallinnollista asemaa”.

Keskeiseksi pulmaksi noussut sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittämisvelvollisuus nousi ongelmaksi myös maakuntahallinnon kansanvaltaisuuden osalta. Toinen kansanvaltaisuuden pulma on valtion tiukka ohjaus.

Jos tiettyihin yksityiskohtiin ja yhtiöittämisvelvoitteiseen löytyy ratkaisu, ”[P]erustuslakivaliokunta pitää maakunta- ja sote-esityksen sisältävää maakuntien Itsehallintoa kokonaisuudessaan arvioituna perustuslain kannalta mahdollisena”.

Valinnanvapaus kyllä, yhtiöittäminen ei

Sen sijaan sote-ratkaisuista löytyy kosolti huomautettavaa. Osa huomautuksista on niin vakavia, että niiden säätäminen normaalilla lailla ei olisi edes mahdollista.

sote1Perustuslakivaliokunta ei ole kriittinen valinnanvapautta kohtaan sinänsä vaan yhtyy siihen ehdotuksen perusteluissa esitettyyn arvioon, että ”valinnanvapaus voi asianmukaisesti toteutettuna vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien henkilöiden itsemääräämisoikeutta”. Laaja-alaista yhtiöittämistä valiokunta ei pidä valinnanvapauden toteuttamisen edellytyksenä.

Niin ikään perustuslakivaliokunta painottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon alalla asiakkaan asema ei rinnastu tavanomaiseen kuluttajaan, vaan asiakaskunnassa on runsaasti eri syistä haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, kuten lapsia, vanhuksia, kehitysvammaisia, mielenterveyskuntoutujia ja vammaisia henkilöitä, joiden kyky erilaisiin valintoihin on jo lähtökohtaisesti rajoittunutta tai joissain tapauksissa lähes olematonta. ”Tämän johdosta oikeusturvasääntelyn asianmukaisuuteen on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota”.

Myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja ryhmien tilanne on arvioitava lakiehdotuksen vaikutusten näkökulmasta.

Hallituksen esityksen ehkä kohtalokkain osuus liittyy valinnanvapauden toteuttamisen tapaan, jossa valinnanvapauden laajentaminen esitetyllä tavalla johtaisi sosiaali- ja terveyspolitiikan kansallisen johtamisen katoamiseen tai ohentumiseen ja sosiaali- ja terveyspolitiikasta tulisi pelkkää taloudellista toimintaa.

Valiokunta ennakoi, että ”mikäli ehdotettu valinnanvapausmalli toteutetaan yhtiöittämisvelvollisuuden keinoin, arvioitaisiin suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa jatkossa EU-oikeudessa tarkoitettuna taloudellisena toimintana. Tämä saattaa merkitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita koskevan kansallisen päätösvallan olennaista kaventumista.”

Yhtiöittämispakon poisto saattaa merkitä kaikkein eniten moniasiakkaille, joiden palveluiden integraatio on mahdollista toteuttaa nyt ilman organisaatiorajoja ja niiden osaoptimointeja. Ei palveluintegraatio toteudu vain lainsäädännöllä. Joka tapauksessa edessä on suuri palvelukulttuurin muutos, jos integraatio halutaan toteuttaa.

Valiokunta vielä erityisesti korostaa sitä, että ”[M]yös heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja ryhmien tilanne on arvioitava lakiehdotuksen vaikutusten näkökulmasta”.

 Entäpä palveluidentuottajajärjestöt?

Tällä sivustolla on useasti tarkasteltu sote-uudistusta järjestöjen kannalta. Mitä perustuslakivaliokunnan mietintö merkitsee erityisesti palveluidentuottajajärjestöille?

Monituottajamalli on mahdollista ja käytössä nytkin ja se on varmasti tulevassakin lainsäädännössä. Hallitus joutuu muuttamaan valinnanvapauslakia ja varsinkin poistamaan yhtiöittämispakon. Se voi johtaa perinteiseen kilpailutukseen, joka tuottajien kannalta ei ollut kaikilta osin mielekäs. Se ei ainakaan edistänyt valinnanvapautta vaan toimi ”giljotiinikilpailutuksena”: yksi voitti, muut ajoivat toimintansa alas. Palvelujentuottajajärjestöjen kannalta tämä onkin ehkä kriittisin ja ratkaisevin seikka, miten valinnanvapaus toteutetaan niin, että se ei merkitse vapautta valita kahdesta tai kolmesta suuresta markkinatoimijasta.

Perustuslakivaliokunta vaatii täsmennyksiä myös tuottajien rekisteröitymissäädöksiin. Niin ikään luvan perumisen tulee perustua ”vakaviin tai olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin sekä siihen, että luvanhaltijalle mahdollisesti annetut huomautukset tai varoitukset eivät ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen”. Perustuslakivaliokunnan mielestä ei ole ”täysin ongelmatonta, että sääntely mahdollistaisi palveluyksikön rekisteröinnin palveluntuottajan ilmoittamien tietojen perusteella ilman ennakollista varmistumista siitä, että toiminta täyttää sille laissa määritellyt vaatimukset”.

Perustuslakivaliokunnan mielestä myös asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia koskevan sääntely on lakiehdotuksessa siinä määrin avointa, ettei ”lain säännösten perusteella ole aukottomasti pääteltävissä, onko asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla annettavissa palveluissa kyse julkisista hallintotehtävistä”. Näin rajoittamattomana asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia koskeva sääntely näyttäisi kuitenkin olevan perustuslain kannalta ongelmallinen. Niinpä sääntelyä on siten olennaisesti täsmennettävä.

Valinnanvapauslakiin edellytetyt muutokset ovat kuitenkin niin suuria, että vaikea on arvioida palveluidentuottajajärjestöjen tulevia toimintamahdollisuuksia. Eräs arvio oli, että muutokset johtavat siihen, että vain suuret tuottajat selviytyvät. Turha tätäkään on ennakoida ennen kuin saadaan korjatut esitykset.

Nyt on suuri mahdollisuus, että tuiki tarpeelliset väliportaanhallinnon selkiyttäminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan aikaan hallittuna kokonaisuutena. Mutta voi virkamiehiä. Yhdeltä sun toiselta saattoivat lomat palaa.

Jorma Niemelä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s