Sote ja järjestöjen vaaran vuodet

Kirjoitin 10.2. alueuudistus.fi-sivustolle Muutosjohtajan uutiskirjeeseen blogin ”Sote-uudistus tarjoaa järjestöille mahdollisuuksia – ja riskejä!”. Siinä tiivistin sanomani. Tässä avaan asioita hieman laajemmin.

sinikan-uutiskirjeHyvinvointivaltio ei ole kuninkaan tai tsaarin luomus. Sen on rakentanut kansalaisyhteiskunta yhtäältä puolueiden ja poliittisen demokratian kautta, toisaalta niiden lukuisten kansanliikkeiden ja kansalaisjärjestöjen kautta, jotka ovat antaneet äänen äänettömille ja luoneet innovatiivisesti uudenlaisia palveluita.

Valtiovallan suhtautuminen kansalaisjärjestöihin on vaihdellut. Joskus niitä on pidetty pelkkinä ”täydentävien palveluiden tuottajina”. Vuosituhannen alussa kansalaisyhteiskunnan toimivuudella ja elävyydellä alettiin nähdä itseisarvo: järjestöt tuottivat osallisuutta, yhteisöllisyyttä, vertaistukea, sosiaalista pääomaa ja taistelua heikoimmassa tai unohdetuimmassa asemassa olevien puolesta. Ja niitä palveluja.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa halutaan toimia siten, että ”järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla”. Niin ikään palveluiden muuttamisessa asiakaslähtöisiksi kaivataan järjestöjä ja seurakuntia työhön mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja eriarvoisuuden vähentämisessä kaivataan hyviä käytänteitä ja toimintamalleja, joiden toimeenpanossa korostetaan yhteistyötä järjestöjen kanssa. Ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palvelutuotannossa annetaan mahdollisuus käyttää yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita.

stm_logo_tassa_tulee_muutos_violettiMiten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa järjestöt on otettu huomioon? Järjestöillä tässä tarkoitan rekisteröityjä yhdistyksiä, säätiöitä ja niiden perustamia yhteiskunnallisia yrityksiä.

Ylätasolla valmisteluaineistojen virallisessa retoriikassa järjestöt ovat hyvin mukana muiden muassa valinnanvapauden kohdalla. Lakien perusteluiden luonnoksissa saatetaan sitten kuitenkin puhua vain pienten yrittäjien asemasta, ei enää järjestöjen asemasta.

Konkreettisissa esityksissä on hyviä avauksia: muiden muassa asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin arvioidaan mahdollistavan myös järjestöjen palveluiden tulevan paremmin saavutettaviksi.

Perin vähän on tehty kuitenkaan vaikutusarviointeja. Nykymuotoinen giljotiinikilpailutus on paikka paikoin yksipuolistanut tuottajakenttää. On enemmän kuin epätodennäköistä, että palvelutuotantonsa alas ajaneilla olisi nyt uudessa tilanteessa pääomia ja riskinottokykyä luoda standby-palveluita odottamaan, josko joku mahdollisesti tulisi asiakassetelinsä kanssa.

Moninainen järjestökenttä

Järjestökentän ääntä on saatettu pitää liian moniäänisenä sote-uudistuksen suhteen. Sitä ei pidä ihmetellä. Järjestöt palvelevat hyvin erilaisissa rooleissa. Kunkin järjestölohkon tilanne on sekä mahdollista että tarpeellista tunnistaa.

Ensinnäkin sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimii vapaaehtoistoimintaan keskittyneitä järjestöjä, jotka tuottavat paikallisella tasolla osallistumismahdollisuuksia, oma- ja vertaisapua, tukihenkilötoimintaa ja edunvalvontaa. Kunnat ovat tukeneet näitä järjestöjä avustuksin. Osa avustuksissa on ollut euron kierrätystä: minkä vaikkapa sosiaalipuoli on antanut, sen kiinteistöpuoli on perinyt toimitilavuokrina pois. Arvonsa toki silläkin, että vapaaehtoistyö on saanut toimitilat. Nyt kun sote-kiinteistöpuolta myllätään, vapaaehtoistoiminnan tilakysymys olisi syytä linjata.

Mutta vielä suurempi kysymys on se, kuuluuko järjestöjen tukeminen maakunnalle vai kunnalle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ns. hyte-rahoitus ei anna kummallekaan mitään suoraa insentiiviä hoitaa asiaa. Kaavailluissa kriteereissä on esillä se, kuinka monta kertaa kunta kokoaa järjestöjä kokoon. Kunta- ja maakuntapäättäjien tulee olla perin valistuneita nähdäkseen järjestöjen välillisen vaikutuksen hyvinvointitavoitteisiin – varsinkin kun edessä ovat myös huimat tavoitteet rajoittaa kustannusten kasvua.

Toisen järjestökokonaisuuden muodostavat päiväkeskus- ja klubitaloja ylläpitävät eli välimuotoisia palveluja tarjoavat järjestöt. Niillä on hyvin monimuotoinen rahoituspohja, mutta eräänlaisena esimerkkirahoitusmuotona on se, että kunta tarjoaa toimitilat ja Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut toiminnan.

Toimitila- ja kiinteistöhallinnon selvittelyissä olisi tämäkin kysymys otettava esille. Pienen paikallisen yhdistyksen toimitilamurhe saattaa tuntua naurettavan pieneltä kysymykseltä koko uudistuksessa, mutta vapaaehtoisesti puurtaville järjestöille ja niiden tavoittamille ihmisille se ei ole pieni kysymys.

Avustusten osalta mahdollista olisi linjata myös niin, että Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tehtäväksi annettaisiin huolehtia koko tästä semipalvelukentästä.

Tähän kategoriaan kuuluvat osin ne verkonkutojajärjestöt, jotka luovasti yhdistävät palveluita ja kansalaistoimintaa.

Kolmannen ryhmän muodostavat palvelujen tuottajajärjestöt. Siinä kentässä on havaittavissa jo pientä paniikkia. Yritysvertailuissa hyvin asiansa hoitaneet ja kustannustehokkaat järjestötkin pitävät tulevaisuuttaan niin epävarmana, että osa olisi halukas myymään pois koko palvelutoiminnan.

Maksuseteliasiakkaille palveluita tuottavat järjestöt joutuvat herkästi apupojan ja joustovaran asemaan, asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetoinnin palveluihin erikoistuvat joutuvat kantamaan murrosvaiheen riskin jatkaessaan toimintaansa. Markkinoille nyt tulevat voivat valita vain varman bisneksen paikat.

Järjestöjen tulisi oman käsitykseni mukaan olla aidosti ylläpitämässä laajan valinnanvapauden sosiaali- ja terveyskeskuksia, koska niissä ollaan toiminnan ytimessä, ei sen reunoilla. Tämä edellyttäisi, että giljotiinikilpailutuksissa verisesti taistelleet järjestöt ja erityisesti niiden paras osaaminen löytäisivät yhteistyön sävelen. Niiden olisi selätettävä tavalla tai toisella se skaalaetu, jonka varassa yksityinen pääoma tulee lohkaisemaan ison siivun sosiaali- ja terveyspalveluista. Vain näin aito valinnanvapaus voisi toteutua, ja erilaiset ratkaisut kirittäisivät toisiaan.

Vaikutusarviointi olisi tehtävä nyt

Maakunnissa on hyvin eritasoisesti otettu järjestöt mukaan sote-valmisteluun. Järjestöjen alueellinen yhteistyö ja aktiivisuuskin olla mukana uudistuksen suunnittelussa vaihtelevat. Nyt olisi huolehdittava siitä, että maakunnat, järjestöt ja monissa asioissa myös kunnat olisivat kiinteässä vuoropuhelussa jokaisessa 18:ssa maakunnassa!

Useiden maakuntien intressissä on varmistaa tuottajakunnan ja toimijakentän monipuolisuus. Se on uudistuksen legitimiteetin kannalta aivan oleellinen kysymys. Siksi nyt panostetaan mm. tilaajaosaamiseen.

Maakuntien strategioilla tulee olemaan myös ratkaiseva merkitys. Mitä vaikeimmista ongelmista on kyse, sitä enemmän tuotettavien palveluiden rinnalle tarvitaan muuta arjen tukea, osallisuutta ja identiteettityötä. Siinä järjestöillä on ainutlaatuinen tehtävä.

sskv_kansiToimitin vuosi sitten keväällä julkaisun Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana (Diakonia-ammattikorkeakoulu 2016). Jo siinä edellytimme, että järjestöjen asema tulisi simuloida sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Vaikutusarvioinnin pohjana voisi olla edellä luonnostelema typologisointi, koska järjestöillä on monia erilaisia toimintakenttiä, rooleja ja tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Simulointi toisi esiin lakipaketissa mahdollisesti vielä olevat puutteet ja ehkäisi osan ei-aiotuista seurauksista.

Kysymys ei ole vain järjestöjen asemasta. Kysymys on koko järjestelmän kestävyydestä ja erityisesti resilienssistä siinä mahdollisessa vaikkakaan ei toivottavassa tilanteessa, jossa esimerkiksi talouskasvumme romahtaa ja kaikkia menoja joudutaan leikkaamaan ja voittoja ei ole kerättävissä. Kysymys on myös huolenpidon kulttuurin jatkuvuudesta yhteiskunnallisesti vaikeina aikoina.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s