Millainen on hyvinvoiva ja elinvoimainen Suomi 2020-luvulla?

sp-ja-vaki

LUENTOLYHENNELMÄ – Kävellessämme luonnossa kiinnitämme ihmisinä eri asioihin huomiota. Toinen katselee taivaalle, toinen maata. Yksi tähyää kasvillisuutta, toinen etsii katseellaan rakennuksia. Kun lähdemme kohti tulevaisuutta, mitä näemme?

Tulevaisuutta voidaan maalata synkein värein. Ekologisten ongelmien rinnalle ovat nousseet kyberuhat, ääriliikkeiden toiminta ja Itämeren poliittisesti ja sotilaallisesti kiristynyt tilanne. Väestörakenne muuttuu väen valuessa muutamiin kaupunkeihin ja työikäisen väestön osuuden vähentyessä.

Valtiontalous on edelleen huonossa kunnossa ja kilpailukykymme oli pitkään huono.Koko Eurooppa tahdo menestyä globaalissa kilpailussa.

Osaa väestöä vaivaa yksinäisyys. Joka kymmenes nuori on ilman koulutusta ja ilman työpaikkaa eli ns. NEET-nuoria. Huono-osaisuus on edelleen vahvasti periytyvää – hyvinvointivaltio on huono murtamaan huono-osaisuuden kehiä.

Työelämässä ammatteja katoaa ja yksilöltä vaaditaan yhä enemmän.

Ajan ja toimimisen hektisyys lisää riskejä vaikkapa pörssien osakekaupassa, mutta se ulottuu myös sosiaalisen median tuomaan reagointistressiin arkielämässä.

Uutta pöhinää

Millainen voisi olla tätä taustaa vasten hyvinvoiva ja elinvoimainen Suomi 2020-luvulla?

Meillä on paljon mihin rakentaa. Meillä yhteiskunnassa peruskokemuksena on edelleen luottamus ja turvallisuus.

Uutta yhteisöllisyyttä on monin tavoin. Järjestöjen nettomäärä lisääntyy. Suuri pankkiryhmä rakentaa strategiaansa terveen liiketoiminnan ja yhteisöllisyyden ympärille. Kaupunkikulttuuri elävöityy. Asumiseen rakennetaan uusia, yhteisöllisiä malleja.

Uutta välittämistä on ilmassa. ”Vapaaehtoistyön virtaa väkeä – on syntynyt välittämisen kansanliike”, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Perinteisen joskin koko ajan uudistuvan järjestötoiminnan rinnalle syntyy spontaania kansalaistoimintaa vaikkapa sitten Facebookissa syntyneiden äitien hätäkahvitoiminnan ympärille.

kump-pvValtio kokeilee uudenlaista perusturvaratkaisua vastaamaan tulevaisuuden sosiaaliturvan kehittämistarpeisiin.

Uutta talouspöhinää syntyy jakamistaloudessa, kiertotaloudessa, yhteisö- ja solidaarisuustaloudessa ja hyvinkin erilaisissa yritysverkostoissa ja startup-innostuksessa. Verkostoja luovat yritykset menestyvät. Ekosysteemiajattelu laajenee.

Ikivanhat asiat, ruoka ja metsä, ovatkin yhtäkkiä aivan uudenlaisten innovaatioiden kohteina. Teknologia muuttaa ruokaa ja nyhtökaurat nyhdetään tiskeiltä. Metsässä emme enää ihmettele Ponssen tekemää harvesteria, vaan tietokonetta, joka käyttää myös harvesteria.

jn
(Kuva: Marianne Heikkilä)

Teollinen internet (IoT) muuttaa roskien keräämistä, autojen korjausta, terveydenhuoltoa, hissien huoltoa, talotekniikkaa – ja tulevaisuudessa melkeinpä mitä vain. Virtuaalitodellisuuden käyttö, robotisaatio ja kyborgit laajenevat.

 

Terveydenhuolto mullistuu BigDatan, MyDatan, genomitiedon ja mitä monimuotoisimman terveysteknologian kehityksen kautta. 70 % terveyskeskuskäynneistä siirtyy ajan myötä verkkoon.

Hallintoon ja palveluihin tulee aivan uusi asiakaslähtöisyyden ja asiakaskeskisyyden paradigma. Professio- ja järjestelmäkeskeinen ajattelu muuttuu. Talollista liikuntakyvyttömiä ei kuljeteta enää hammaslääkäriin vaan liikkuva, kompaktisti paketoitu asema menee paikan päälle.

Suomi tavoittelee kumouksellista uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään. Samalla hallintohimmeleitä ei lisätä vaan kootaan väliportaantoimijat yhteen, demokraattisesti ohjattuun maakuntahallintoon. Liikennekaaressa digitalisaatio hyödynnetään siten, että joustavat ja asiakaslähtöiset palvelut muodostavat kokonaisuuden.

Kohti inklusiivista yhteiskuntaa

Mutta mitä tämä edellyttää? Ensinnäkin keskustelu on mennyt ammunnaksi ainakin sanan eläintieteellisessä vaikkakaan onneksi ei vielä sotilaallisessa mielessä. On kyettävä aikaisemmin parempaan keskustelukulttuuriin. On kyettävä monikulttuurisuusdialogiin. Uskontodialogi on otettava vakavasti.

On luotava uutta sivistystahtoa. Hyvinvoinnin strategioina ovat ensinnäkin lainsäädännön kautta sosiaaliturvan ja palveluiden parantaminen ja sitten toisaalta yhtä tärkeänä kaikki kasvatuksellis-sivistykselliset keinot.

Nyt tarvitaan seuraavia asioita:

  1. Muutoksen hallintaa (transition management)
  2. Uudistumis- ja sopeutumiskykyä (resilience)
  3. Suunnanmuutosta kohti tasa-arvoisempaa, osallistavampaa (inclusion) ja…
  4. …ihmistä arvostavampaa yhteiskuntaa (dignity)

Meillä Suomessa on paljon hyvää, mihin rakentaa. Paljon hyvää on oraalla. Suunta vain on sanoitettava selkeästi.

Oma kontributioni suunnasta voisi olla seuraava:

Tavoitteenamme on luoda yhdessä osaaminen ja voimavarat yhdistäen sellaisia inklusiivisia, älykkäitä ja resurssitehokkaita toimintatapoja ja palvelukokonaisuuksia, joissa valtaistetaan ja voimaannutetaan kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta, yhdistetään kaikkien eri toimijoiden kyvykkyys ratkaista taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja sivistyksellisiä ongelmia luomalla edellytyksiä ja mahdollisuuksia, siirretään painopistettä ehkäisevään otteeseen ja joissa hyödynnetään teknologia!

Koko luento on katsottavissa täältä

kuntatv

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s