Tulevaisuutta hallitaan parhaiten muutokseen reagoimalla

Pieksämäen Lehti_JN_kolumniVIERASKYNÄ – Viime aikoina on käyty pääministeri Juha Sipilän puheen jälkeen keskustelua koko Suomen kehittämisestä suhteessa vääjäämättömältä tuntuvaan kaupungistumiskehitykseen. Uskon kaupungistumiskehityksen jatkuvan, mutta uskon myös digitalisaation, teknologisen kehityksen, verkostomaisen toimintavan ja mm. biotalouden nousun mahdollistavan paljon monimuotoisemman yhteiskunnan kehittymisen.

Tulevaisuutta ei hallita pelkällä muutoksen vastustamisella. Olemme Suomessa jo nähneet, kuinka moni ala on joutunut häiriön, hajaannuksen ja jopa sekasorron piiriin – ja tätä kutsutaan hienosti sanalla disruptio. Internet horjuttaa perinteistä printtimediaa ja paperiteollisuutta, Nokian matkapuhelimet romahtivat kilpailijan kosketusnäytön myötä, kameravalmistajat naureskelivat aluksi kännykkäkameroille jne. Kuka meistä ajatteli muutama vuosi sitten, että Stockmann on vaikeuksissa ja Tokmanni kerää rahaa pörssistä?

Tulevaisuutta hallitaan parhaiten muutokseen reagoimalla. Hyvä esimerkki on Pieksämäen ratkaisu koululiikenteessä: Näivettymisen ja päivittelyn sijaan peruskoululaisille tarjottiin maksuton paikallisliikenne – ja kas, liikenne elpyi muidenkin ryhmien osalta niin, että kokeilu on jatkunut ja laajentunut. Diakonia-ammattikorkeakoulussa harmittelimme Pieksämäen kampuksemme vetovoimaa. Niinpä päätimme hyödyntää digitalisaation täysimääräisesti ja siirryimme monimuotokoulutukseen. Vetovoimaa ja vireyttä on riittänyt.

Uber-takseja ei vastusteta vain vastustamalla Uberia, vaan ajattelemalla koko liikennekaari uudella tavalla, hyödyntämällä älyliikenne ja digitalisaation kaikki mahdollisuudet ja muodostamalla eri palveluista kokonaisuus, joka palvelee parhaalla tavalla myös haja-asutusalueiden ihmisiä.

Käsillä olevan murroksen, disruption, myötä monet ammatit katoavat. Yhdysvalloissa noin puolet työstä on korkean riskin kategoriassa, Suomessa noin kolmannes. Päinvastoin, kun on luultu, työn määrä ei välttämättä vähene, mutta tilanne haastaa myös koulutusjärjestelmän jatkuvaan uudistumiseen. Säilyviin ammatteihin tulee liittää uusia osaamiskokonaisuuksia. Tulee kehittää uutta osaamista ja uusia tutkintoja. Uutta osaamista ei kehitetä bunkkereissa vaan kaatamalla raja-aitoja.

Julkisen talouden alijäämää yritetään kuroa umpeen kymmenellä miljardilla. Suomen talouskasvu on ollut kahdeksisen vuotta liki nollaa. Julkisen talouden liikkumavara ei lähitulevaisuudessa tule kasvamaan. Siksi kaikki on tehtävä älykkäämmin, nokkelammin ja fiksummin niin sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikenteessä, teollisuudessa kuin kaupassakin.

Koulutus on ollut leikkausten kohteena niin edellisen hallituksen kuin tämänkin hallituksen aikana. Viime hallituskaudella ammattikorkeakoulut joutuivat sopeuttamaan taloutensa ja toimintansa rajujen leikkausten johdosta, tällä hallituskaudella toinen aste on enemmän kuin lujilla.

Toimiessani Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana, tuin kaikin voimin Hiekanpää-hanketta. Verkostomaisella yhteistyöllä on haettu synergiaa, resurssiviisaita ratkaisuja, suoranaisia säästöjä, joustavia opintopolkuja ja yhteistä vetovoimabrändiä. Ennen kaikkea hankkeella on pyritty vastaamaan yhteiskuntamme isoihin muutosvoimiin.

Olen vastannut mm. isosta Kalasataman kampuksen rakennusprojektista Helsingissä. Tiedän tasan tarkkaan, mitä esimerkiksi pieksämäkeläisen yhteistoiminnan 4000 neliön tai jopa suuremmat tilasäästöt merkitsevät niin investointi- kuin ylläpitokuluissa. Niin koulutuksessa kuin kaikessa muissakin ratkaisussa on pyrittävä myös modernisoimaan toimitilat, opetusteknologia ja opetus. Tiloilla arvostetaan henkilöstön työtä ja opiskelijoiden oppimista. Ne ovat myös vetovoimatekijöitä.

Hiekanpää-malli tulee leviämään ja laajenemaan tapahtuipa Pieksämäellä jatkossa mitä tahansa. Lähin esimerkki lienee Kuopiosta, jossa yhteistuumin on käynnistynyt Savilahti-projekti.

Kirjoitus julkaistu Pieksämäen Lehden Vieraskynä-palstalla toukokuussa 2016.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s