Löytyykö jumalisista juurista ratkaisuja huomiseen?

toikon kirja

BLOGI – Tohtori ja yliopettaja Timo Toikko julkaisi runsas kymmenen vuotta sitten erinomaisen kirjan Sosiaalityön ideat: johdatus sosiaalityön historiaan (Vastapaino 2005).

Hän luo kokonaiskuvaa suomalaisen sosiaalityön historiasta ja perinteistä. Sosiaalityön universaalit ja ajattomat piirteet ovat hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa.

Kirjasta käy ilmi, kuinka merkittävä osa sosiaalityön historiaa meillä ja muualla liittyy kristilliseen toimintaan. Hän kokoaa historiallisiin juuriin seurakuntien työn, sisälähetyksen, diakonialaitosten, Pelastusarmeijan, vapaakirkollisen liikkeen, setlementtiliikkeen ja monien muiden kristillisten, aloitteellisten yhteisöjen työn. Hän ja mm. prof. Mirja Satka ovat tuoneet esiin myös kristillisten opistojen merkityksen sosiaalityön koulutuksessa maassamme.

Sosiaalityön ideaan kuuluu se, että se ei ole pelkkiä palveluja ja materiaalista apua. Ihminen tarvitsee myös ”henkis-sielullista apua”.

Toikko ei sorru kirjassaan leimaamaan kristillis-sosiaalista työtä jotenkin paternalistiseksi, moralisoivaksi ja holhoavaksi – vaikka sellaisia piirteitäkin taatusti löytyy historiasta osana laajempaa ajan henkeä. Toikko korostaa, kuinka ”kristillinen palvelu perustui pyyteettömään asiakkaiden kohtaamiseen”. Erityisesti hän ottaa esille setlementtityön, jossa pyrittiin oppimaan slummien ajattelutapa ja kulttuuri.

Regina Kunzel toi aikoinaan esiin väitöskirjatyössään (1993) sen, kuinka uskonnollinen kielenkäyttö saattaa olla jopa vähemmän leimaava kuin ammattikuntien eli professioiden sittemmin kehittämä luokittelu- ja diagnostisointivimma. Hänen tutkimissaan yhdysvaltalaisten äiti-lapsi-kotien, ensikotien, historiassa asiakkaat määrittyivät alussa toiminnan selkeästi uskonnollisessa vaiheessa ”langenneiksi sisariksi”, joilla oli sama ihmisarvo ja joilla oli samat heikkoudet ja lankeamisen vaarat kuin kotien uskovaisilla laitosten perustajanaisilla ja työntekijöillä. Langenneet sisaret tuli saada osallisiksi pelastuksesta ja lunastuksesta. Professionaalistumisen myötä aviottomat äidit muuttuivat ”ongelmatytöiksi”, joita piti hoitaa.

Väheksymättä poliittisten liikkeiden ja kansalaisjärjestöjen merkitystä voidaan puhua Helsingin Sanomien otsikoinnin lailla ”hyvinvointivaltion jumalisista juurista” – kuten se asian ilmaisi Pirjo Markkolan tutkimuksia kuvatessaan.

Historiallisten juurien tietäminen, ymmärtäminen ja arvostaminen on oleellista tämän päivän työn kehittämisessä ja tulevaisuuden luomisessa. Historiaan ei voi jäädä: silloin muututaan perinneliikkeeksi.

Kauppatieteiden tohtorit Paula Kirjavainen ja Ritva Laakso-Manninen kirjoittivat taannoin johtamisoppaanKestävä uudistuminen – kuinka hyödyntää ja uudistaa yrityksen perimää (WSOYpro 2010). Oleellista on juuri se, että tulevaisuuden luomisessa sekä hyödynnetään että uudistetaan historian antia. Lukuisten esimerkkien joukossa haastateltiin mm. Diacorin ja Diakin johtoa.

Timo Toikon kirjaa lukiessani jäin miettimään, mistä löytyvät nykyisessä hyvinvointivaltion murroksessa uudet aurorakaramzinit, ottoaarnisalot tai sigfriedsireniukset? Samaa olen miettinyt puhuessani opiskelijoille: Onko täällä istumassa joku tulevaisuuden Aurora tai Otto?

Seuraako laitosdiakonia- ja seurakuntadiakoniavaiheita uusi yhteisöllisyyden diakonia? Oireita on. Niin diakoniasäätiöissä kuin seurakunnissa on löytymässä uutta erilaisten yhteisöpajojen myötä. Toiminnat monien erityisryhmien ja maahanmuuttajien parissa ovat olleet sekä rohkeita avauksia että määrätietoista toimintaa. Vaikka monet perinteiset palvelumuodot ovat kilpailutuksen puristuksessa kovilla, ei niidenkään merkitystä tule vähätellä.

Mutta tässä hyvinvointivaltion murroksessa ja sote-uudistuksen tiimellyksessä on hyvä kysyä, löytyykö Toikon huolellisesti kuvaamasta perinteestä jälleen jotain uutta ja käänteentekevää?

Blogi julkaistu alun perin 3.4.2016 Kotimaa24-palstalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s