Quo Vadis, korkeakoululaitos?

BLOGI – Leikkaukset korkeakouluilta ovat nostattaneet esiin taas parin vuosikymmenen kestoaiheen: korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen.

Edellisellä hallituskaudella leikattiin 958 miljoonaa euroa koulutuksesta. Kohteena olivat erityisesti ammattikorkeakoulut. Tämä hallitus leikkaa 986 miljoonaa euroa, hivenen siis vielä enemmän. Leikkausten kohteena ovat nyt mm. yliopistot ja varsinkin toinen aste. Yliopistojen rahoitus palautuu reaaliarvoltaan vuoden 2009 tasolle – siis sen ajankohdan tasolle, josta maailman ja Suomen talouden syöksykierre alkoi.

Leikkaukset ovat nostattaneet esiin taas parin vuosikymmenen kestoaiheen: korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen. Esille on noussut mm. korkeakoulujen, varsinkin yliopistojen, kokoaminen ja keskittäminen.

Jos tavoitteena on menestyminen maailmanluokan tiederankingeissa, keskittäminen varmasti kannattaa. Mutta jos sen rinnalle otetaan yhteiskunnan laaja-alainen kehittäminen, kannattaa tavoitteeksi ottaa koko korkeakoululaitoksen tasapainoinen kehittäminen. Suuruuden ekonomia ei ole ainut ratkaiseva tekijä. Maailmalla on paljon tehokkaita ja kuuluisia pieniä korkeakouluja.

Maailman parhaan korkeakoululaitoksen rakentamista esitetään Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ansiokkaassa rakenteellisen kehittämisen (Rake) raportissa, joka taannoin julkistettiin. Se pohtii vaihtoehtoja ja tuo selkeän visiovaihtoehdon tarjolle. Se osoittaa myös sen, kuinka ammattikorkeakoulut ovat parissa vuosikymmenessä osoittaneet paikkansa vetovoimaisina, erittäin kustannustehokkaina ja työllistäviä tutkintoja tarjoavina korkeakouluina.

Keskustelun ja pohdinnan rinnalla etenevät alueelliset hankkeet. Mitä nyt tapahtuu ja miten tapahtumien perusteella voisi ennakoida tulevaisuuden korkeakoululaitoksen kehittyvän?

Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut yhdistyvät ensi vuonna. Syvenevää yhteistyötä on ammattikorkeakoulujen kesken muuallakin, mutta muita varsinaisia fuusioita ei liene nyt tekeillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on jo tapahtunut useita ammattikorkeakoulujen keskinäisiä ja yliopistojen keskinäisiä fuusioita.

Tampereella yliopistot, Tampereen yliopisto – oma alma materini – ja Tampereen teknillinen yliopisto, ovat yhdistymässä. Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyisi uuden yliopiston omistukseen siten, että ne muodostaisivat yhden yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu toimivat jo samalla kampuksella ja samoissa rakennuksissa ja vastaavanlainen kokonaisuus, LUT-konserni, muodostunee sinne. Lapissa ei ole juuri neuvotteluja käyty, mutta Lapin yliopisto pyrkii nurkanvaltaajan otteilla hankkimaan nopeasti kehittyvän Lapin ammattikorkeakoulun osakkeita.

Kolmas liikehdinnän muoto on alkanut Kainuussa, jossa pieni ja varsin menestynyt Kainuun ammattikorkeakoulu hakee yhtäältä alueellista itsenäisyyttä ja toisaalta toiminnallista ja taloudellista vahvistusta yhteistyöstä toisen asteen kanssa. Kaavaillulla konsernilla tavoitellaan kansallisesti ja kansainvälisesti laadukkaan, vetovoimaisen ja monipuolisen ammatillisesti orientoituneen koulutus-, kehitys- ja innovaatiokeskittymän kehittämistä.

Näyttäisi siis siltä, että ammatillinen korkeakoulutus on niin hyvin löytänyt paikkansa korkeakoululaitoksessa, työelämässä ja koko yhteiskunnassa, että ns. duaalimallista ei haluta luopua. Jatkossakin siis on tiede- ja ammattikorkeakouluja, mutta ne voivat alueellisesti toimia samassa konsernissa.

Keskusteluun ei ole noussut kysymys siitä, voisivatko alueelliset ammattikorkeakoulut ja yliopistokeskukset toimia nykyistä vahvemmin yhdessä uudentyyppisinä aluekorkeakouluina. Ehdotin sitä pari vuotta sitten Suomen Kuvalehden artikkelissa, koska näin, että rakenteellisen kehittämisen paineet ovat edelleen olemassa ja täytyy löytää luontevia kehityskohteita brutaalien jyräämisten vaihtoehdoiksi. Ratkaisun pitäisi olla sellainen, että tiedeyliopistot eivät menettäisi kiinnostustaan alueelliseen toimintaan.

Ruotsinkielisellä puolella Åbo Academin, Arcadan ja Novian muodostamassa kolmiossa on käyty monenlaisia keskusteluja, mutta ratkaisuja ei ole löytynyt toistaiseksi. Novia on lokakuisen päätöksen mukaan suuntautumassa rakenteellisen kehittämiseen Åbo Academin kanssa.

Tulevaisuudessa, ja osin jo vuonna 2018, meillä on todennäköisesti ainakin

  1. itsenäisiä, hyvinkin erityyppisiä yliopistoja, mutta tuskin ehdotettua jakoa tiede- ja vain-koulutusyliopistoihin tehdään,
  2. itsenäisiä, selkeän profiilin ja tehtävän omaavia alueellisia ja alakohtaisia, valtakunnallisia ammattikorkeakouluja,
  3. korkeakoulukonserneja, joissa toimivat alueen tiede- ja ammattikorkeakoulu ja
  4. koulutuskonserneja, joissa vahvuutta on haettu korkeakoulun ja toisen asteen yhteistyöstä.

Nyt korkeakoulutoimijoilta ja poliittisilta päättäjiltä edellytetään selkeää ja johdonmukaista visiota kehittämisen suunnasta. Arenen raportti antaa siihen hyviä eväitä.

Blogi julkaistu alunperin 30.3.2016 Kotimaa24-palstalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s