Hyvän tekeminen ei ole hyvinvointivaltion vastakohta

FullSizeRender (13)

BLOGI – Sosiaalipoliitikot, piispat, käytännön toimijat ja kansalaiset ovat ottaneet kantaa Matti Alahuhdan vetoomukseen yritysjohtajille. Vetoomuksessa toivottiin, että yritysjohtajat harkitsisivat joko lahjoitusta tärkeänä pitämälleen yhteiskunnan alueelle tai palkan alennusta.

Selkeimmissä puheenvuoroissa on asetettu vastakkain hyvinvointivaltion rakentaminen ja vapaaehtoinen hyväntekeväisyys. On ajateltu niitä joko-tai-vaihtoehtoina. Vapaaehtoinen puuhastelu on voitu nähdä jopa häiritsevänä puuhasteluna tai oman kilven kiillotuksena.

Alahuhdan viestin ainut ongelmakohta on kuitenkin ehdotettujen palkanalennusten fiskaalisissa eli valtiontaloudellisissa vaikutuksissa. Jos eliitti laskee palkkojaan, se vähentää valtion saamia verotuloja ja sitä kautta heikentää hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustaa.

Kovin jyrkin sanakääntein ei mielestäni tulisi kuitenkaan moukaroida vapaaehtoistoimintaa – tapahtuipa se sitten vaikka vapaaehtoisten lahjoitusten muodossa.

Moni hyvinvointivaltion puolustaja näyttää ajattelevan hyvinvointivaltiota jotenkin annettuna järjestelmänä. Demokraattisen valtion vallan lähde on kuitenkin kansassa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio syntyi protestanttisen kristillisyyden lähimmäisvastuun, tasavaltalaisen kansallisuusliikkeen aatteiden ja työväenliikkeen solidaarisuuden eetokselle. Ihmiset sen rakensivat. Moni käyttää jopa taistelu-metafooraa puhuessaan hyvinvointivaltion luomisesta.

Kansalaisyhteiskuntatutkija Lars Trägårdh hahmottaa tämän pohjoismaisen vyöhykkeen juuriksi valtion vahvan roolin, aktiivisen kansalaisuuden perinnön sukupolvilta toisille, protestanttisten arvojen perinteen sekä pohjoismaisen perhekulttuurin. Niillä alueilla, missä on pohjoismaistyyppinen hyvinvointivaltio, on vuosisadat kirkoissa saarnattu esivallan vastuusta köyhimmistä.

Ihmisten tasa-arvoa, kohtuullisen tasaista tulonjakoa ja universaaleja sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja edustava hyvinvointivaltio tarvitsee edelleen tuekseen vankan moraalisen, eettisen ja poliittisen pohjan. Tarvitaan kansalaisten omaehtoista toimintaa, yhteisöllisyyttä ja kansalaisyhteiskuntaa.

Pohjoismaisten valtioiden ja kansalaisyhteiskuntien tutkimuksessa on perusteet sille, että yksilön, suvun, lähiyhteisön, kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vastuun kasvattaminen on rinnakkainen, ei vastakkainen, prosessi. Ei vaalikopissa ääntään antava kansalainen ole vain valtiokansalainen: hänen altruistiset, muut huomioon ottavat asenteensa ovat syntyneet perheessä, yhteisöissä ja kansalaisyhteiskunnassa.

Kansalainen tukee poliittisesti vaikkapa valtion kehitysyhteistyötä, jos hän on altruistisesti antanut omastaan vapaaehtoisestikin vaikkapa lähetys- tai kehitysapujärjestöille.

Tähän keskusteluun liittyy pieni episodi – tai ehkä ei ihan niin pienikään. Kun Jyväskylän kaupungin silloisen kehitysjohtajan, dosentti Sakari Möttösen kanssa tarkastelimme kymmenen vuotta sitten julkaistussa kirjassamme Kunta ja kolmas sektori näitä skenaarioita, tiivistimme näkemyksemme seuraavaan:

”Hyvinvointivaltio tarvitsee tuekseen – nyt ja sen tulevassa murroksessa – yhteisvastuuta, lähimmäisenrakkautta, sosiaalisuutta ja solidaarisuutta korostavan kansalaisyhteiskunnan. Kysymys…[on]  kaikessa kansassa ja elävässä elämässä toteutuvasta huolenpidon ja yhteisvastuun kulttuurista – siis arvoista ja asenteista. On luotava hyvinvointivaltion kansalaisyhteiskuntaperustaa.”

juho s
Juho Saari

Professori Juho Saarta ja nyttemmin myös professorina toimivaa Anne Birgitta Pessiä alkoi tuo ajatus vaivata niin, että he kokosivat tusinan verran tutkijoita pohtimaan asiaa eri näkökulmista. Syntyi kirja Hyvien ihmisten maa.

 

Päätin kirjan yhteenvetoluvun seuraavaan ajatukseen: ”Hyvien ihmisten maassa hyvät kansalaiset pyrkivät [näiden] erojen tasaamiseen niin oman elämänsä ratkaisuissa, järjestötoiminnassa kuin politiikassakin. Juhlallista, mutta totta.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s