Miksi niin moni poliittinen päättäjä on valmis siirtämään järjestöjen rahoituksen momentiksi ministeriön talousarvioon? He eivät näe muutoksessa mitään ongelmaa – päinvastoin: pitävät ratkaisua hyvänä, kun järjestöjen rahoitus tulee päätettäväksi ”ihan niin kuin mikä tahansa muu menoerä”. Niinpä niin.
Olen yrittänyt huolellisesti kuunnella tätä keskustelua. Yritän avata kansalaisyhteiskunnan luonnetta.
Lue loppuun
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on hyväksytty eduskunnassa. Kannattaa kiinnittää huomiota, kuinka selkeästi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti järjestöjen toiminnan jatkuvuuden turvaamista uudistukselle ratkaisevassa mietinnössään.
Valiokunnan mukaan järjestöt ovat uudistuksen jälkeen niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin merkittävä yhteistyökumppani. Mietintö tunnistaa järjestöjen toiminnan monimuotoisuuden.
Lue loppuunJärjestöjen digitaalinen läsnäolo kansalaisten elämässä on lisääntynyt. Doktriinin kehittämästä sote-järjestöjen viuhkasta, pyrkimyksestä kokonaiskuvaukseen, on puuttunut tämä ulottuvuus.
Uudessa versiossa tämä on pyritty korjaamaan:
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen julkistama Hallituksen kestävyystiekartta nostaa kansalaisyhteiskunnan monin, hienoin tavoin esiin. Kun hallitusohjelmassakin on monia hyviä kansalaisyhteiskuntalinjauksia, olisi voinut jo odottaa rohkeampaa ja kokonaisvaltaisempaa uudistusta kestävyystiekartoissa tai puoliväliriihessä. Sillä olisi lunastettu lupauksia.
Lue loppuun
Marinin hallitukselle on syytä antaa täysi tunnustus pyrkimyksistä osatyökykyisten työllistämiseen. Sipilän hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään eli OTE-hanke viritti monia jo monia hankkeita ja prosesseja.
Yhtä mallia nyt on haettu Ruotsista, jossa suuri ja perinteikäs Samhall hoitaa osan osatyökykyisten työllistämistä. Mutta Suomessa ei ole viisasta perustaa samanlaista, koska meillä on jo toimiva työvalmennuksen ja työllistämisen ekosysteemi.
-Onko meillä todella varaa tähän kaikkeen? kysyy Marja Irjala.
Lue loppuunLaatimassani Doktriinin muistiossa ehdotettiin kansalaisyhteiskuntapolitiikan laajaa remonttia, päivitystä tämän päivän haasteisiin.
Politiikan sisäpiireistä arvellaan, että nyt joudutaan vain valitsemaan Liikasen työryhmän vaihtoehdoista. Järjestöelämän huipultakaan ei uskota, että hallituksella olisi valmius tehdä laajempaa remonttia tässä vaiheessa. Niinpä pian ollaan polkuriippuvuuden ansassa.
Lue loppuun
Hyvinvointivaltio ja sen hyvinvointijärjestelmät tarvitsevat tuekseen – nyt ja sen tulevassa murroksessa – yhteisvastuuta, lähimmäisenrakkautta, sosiaalisuutta ja solidaarisuutta korostavan kansalaisyhteiskunnan. Kysymys on kaikessa kansassa ja elävässä elämässä toteutuvasta huolenpidon ja yhteisvastuun kulttuurista – siis arvoista ja asenteista, sanoi Jorma Niemelä Tampereen yliopiston Kestävät hyvinvointijärjestelmät -tutkimusohjelman (Sustainable Welfare Systems, SWS) Pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa 1.2.2021.
Otsikkona oli Mitä tarkoitamme kestävyydellä hyvinvointijärjestelmien kontekstissa? Seuraavassa otteita ajatuksista.
Lue loppuunViisi ministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö, asettivat ryhmän selvittämään miten rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen varaudutaan tulevina vuosina. Erkki Liikasen johtama, arvovaltaisista henkilöistä koostuva työryhmä julkisti mietintönsä tänään. Tuloksena punnittuja ehdotuksia.
Mutta mitäpä, jos toimeksianto olisikin ollut toinen: Olisi pyydetty arvioimaan koko kansalaisyhteiskuntapolitiikkaa ja sen kehitystarpeita? Millainen mietintö olisi tullut tänään julkisuuteen? Yritän tehdä yhden mallin, yhden ehdotuksen.
Lue loppuun
Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on edessään paljon mittavia mahdollisuuksia. Silti lähivuosina edessä on useita riskejä, joiden taittamiseksi kannattaa nyt kaikkien – päättäjien, virkamiesten ja järjestöihmisten – yhdessä ponnistella.
Suomi, sen kansalaisten yhdessä rakentama hyvinvointivaltio ja kansalaiset tarvitsevat kansalaisyhteiskuntaa.
Lue loppuunSosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa yritetään ajaa kaksilla raiteilla ihan samalle asemalle, samaan päämäärään. Jotta voimavaroja ei tuhlattaisi, rakenteellisen sosiaalityön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen voimavarat tulisi yhdistää tai ainakin niveltää ne yhdeksi näkemykselliseksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi.
Molemmat tarvitsevat monialaista ja monitoimijaista kehittämistyötä kaikilla hyvinvointialueilla ja paikallistasolla. Molemmat rikastuisivat toistensa osaamisesta.
Lue loppuun
doktriini.fi 