Hyvää kesää kaikille lukijoille! Työn alla on mm. artikkeli HYTE-rahoituksesta ja järjestöistä, mutta se julkaistaneen vasta elokuussa. Muutoin sivuillamme on hiljaiseloa.
Sote-uudistuksen lakiluonnos ei tuo mitään uutta järjestöjen asemaan
PIKA-ARVIO. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen sote-lakipaketti on kompakti, riisuttu paketti, joka todennäköisesti mennee läpi eduskuntakäsittelyn. Nyt on hieno mahdollisuus saada sote-uudistus lopulta läpi!
Lakipaketti ei tuo juuri mitään muutosta järjestöille, joten niiden kohtalo on omissa käsissä – kuten ennenkin. Lue loppuun
Vielä maakuntien ja järjestöjen yhteistyöstä
Blogissani Järjestöt ja sote: Mosaiikki on kaunis – mutta vain jos palat ovat paikoillaan (1.6.2020) ehdotin osallisuus- ja hyvinvointineuvottelukuntaa tai -neuvostoa maakuntien ja järjestöjen yhteistyöelimeksi. Ehdotus on herännyt keskustelua. Moni on tervehtinyt ehdotusta ilolla.
Tarkoitus ei missään nimessä ole se, että nykyisten järjestöneuvottelukuntien rinnalle tai tilalle tulisi jokin uusi neuvottelukunta. Päinvastoin! Lue loppuun
Järjestöt ja sote: Mosaiikki on kaunis – mutta vain jos palat ovat paikoillaan
Järjestöjen tehtävänä on pitää kohderyhmänsä puolta. Jos järjestöillä ei ole selkeitä yhteisiä mallinnuksia ja riittävää yhteistoimintaa, äänenkäyttö voi jäädä kakofoniaksi. Esitän kolmen kohdan ohjelmaa. Ne eivät ehtine sotevalmisteluun, mutta lausuntokierroksella ja maakuntien kehittämistyössä järjestöjen kannattaisi pitää yhdessä esillä selkeitä ja konkreettisia tavoitteita. Lue loppuun
Sote-uudistuksen ydintavoite on systeemisessä muutoksessa, joka ripustuu uudistuvaan organisaatioon
On äärimmäisen tärkeää hahmottaa, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kaltaisissa laajoissa reformeissa on pohjimmiltaan kyse. Organisaatioiden uudelleenjärjestely on välttämätön mutta täysin riittämätön lähtökohta. Missä siis on uudistuksen ydin?
Viime viikolla oli esillä monta kehittämishanketta, joiden avulla voimme hahmottaa polkuja sote-uudistuksen menestyksekkääseen toteutukseen. Lue loppuun
Luonnos kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden askelmerkeiksi sotessa
Nyt tarvitaan järjestöjä vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa, uudistamaan hyvinvointivaltiota ja kehittämään vaikuttavia palveluita.
Nämä huikeat, jopa sloganimaiset lauseet on konkretisoitavissa käytännön teoiksi. Mitä se edellyttää järjestöiltä, mitä valtiovallalta? Lue loppuun
Kykenevätkö järjestöt uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa?
Ovatko sote-järjestöt aidosti uudistava ja kehittävä voima suomalaisessa yhteiskunnassa? Vastausta etsitään tänään julkistetussa selvityksessä Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudistajina? Selvitys STEA-avusteisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:19).
Vastaus on kahtalainen. Yhtäältä järjestöt ovat sitouttuneita kehittämistyöhön, mutta toisaalta niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on kokonaisuutena aika lailla jäsentymätöntä toimintaa.
Uusi kirja Oulusta: Miten luodaan osallisuutta ja hyvinvointia lähiöön?
Oulun Rajakylässä on 60- ja 1970-luvuilla rakennettuja vuokrakerrostaloja ja asukkailla työttömyyttä ja monenlaista huono-osaisuutta. Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki toteuttivat siellä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamana Inklusiivisella toimintatavalla uutta eli ITU2-osallisuushankeen.
Hankkeesta on nyt ilmestynyt kiinnostava raportti Asukkaat alueen hyvinvoinnin rakentajina – kokemuksia Oulun Rajakylän kehittämisestä.
Hankkeen idea on se, että voimavaralähtöisyys voi käynnistää myönteisen kehittämisprosessin. Se puolestaan muuttaa käsitystä alueesta ja voimaannuttaa asukkaita.
Järjestöt ja koronatuki: Kiitos ELY-keskus, mutta määritys kaipaa täsmennystä
Hienoa, että Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus otti pienet palvelutuotantojärjestöt huomioon koronarahoituslinjauksessaan. Järjestöjen liike- ja palvelutoiminnan määritys oli vain saanut hieman hankalan muodon.
Ellei ELY-keskus ohjeista täsämällisemmin sisältöä, on vaarana se, että tuiki kipeästi avustusta tarvitsevat putoavat rahoituksesta väärällä sanavalinnalla.
Kysymys ei ole saivartelusta, vaan ihan vakavasta asiasta. Ja siihen törmätään jatkuvasti.
Miksi järjestöjen palvelutuotanto unohtui?
ANALYYSI – Miksi hallitus unohti koronakriisin keskellä sen, minkä hallitus oli kirjannut hallitusohjelmaansa? Miksi järjestöjen palvelutoimintaa ei huomioitu, vaikka eräät niiden toiminnat loppuivat kuin seinään?
En syytä ministereitä. Yritän etsiä valuvikaa, joka hallintoomme on kehittynyt vuosikymmenten varrella. Lue loppuun
